BirdLife Keski-Pohjanmaa ry – BirdLife Mellersta Österbotten rf

Toimintasuunnitelma 2024

Hyväksytty syyskokouksessa 22.11.2023

1. Yleistä

BirdLife Keski-Pohjanmaa ry (BirdLife Mellersta Österbotten rf) toimii yhdyssiteenä toimialueensa lintuharrastajien välillä. Yhdistys on samalla valtakunnallisen BirdLife Suomi ry:n jäsenyhdistys. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää lintuharrastusta, havainnointitoimintaa, alueen linnuston tuntemusta ja tutkimusta, harjoittaa valistustoimintaa sekä linnustonsuojelua ja luonnonsuojelua yleisesti. Vuosi 2024 on yhdistyksen 47. toimintavuosi.

2. Organisaatio

Yhdistyksen sääntömääräisiä kokouksia ovat kevät- ja syyskokous. Hallitus (puheenjohtaja, kuusi jäsentä ja kaksi varajäsentä) toimii sääntömääräisten kokousten välillä yhdistyksen päättävänä ja toimeenpanevana elimenä. Hallituksen apuna toimivat suojelutoimikunta, Ornis Botnican toimituskunta, alueharvinaisuuskomitea, Tankarin lintuasematoimikunta sekä venetoimikunta, joka myös toimii öljyntorjuntaryhmänä. Hallitus voi nimetä myös muita toimikuntia tai jaostoja. Hallitus kokoontuu noin 2 kk välein ja pitää tarvittaessa sähköpostikokouksia. Hallitus pitää yhteyttä myös omalla WhatsApp –ryhmällään. Digitaalisia osallistumiskanavia ja mahdollisuuksia pyritään edelleen kehittämään sekä opastamaan ja kannustamaan jäsenistöä niiden käyttöön.

Yhdistyksen muilla toimialueilla on seuraavia vastuuhenkilöitä:

– BirdLife-yhteyshenkilö (puheenjohtaja ja sihteeri)

– Havaintovastaava (Sami Salonkoski)

– Yölaulajat (Sami Salonkoski)

– Linnustonsuojeluvastaava (Kari Koivumäki)

– Tankarin lintuasema (lintuasematoimikunta, asemanhoitajana Hannu Tikkanen),

– Saaristolintulaskennat (Juhani Hannila, Hannu Tikkanen)

– Arkistonhoitaja, tiedotusvastaava (sihteeri)

– BirdLife Suomen edustajiston 3 jäsentä (kaudelle 2024-25, nimetään syyskokouksessa)

– IBA-vastaava (Kai Pynssi) ja MAALI-vastaava (Hannu Tikkanen)

– Tiiran aineistohaut YVA- ja suunnittelukäyttöön (Jukka Ylikarjula)

– Webmasterit (Kaj Holmbäck, Mika Kumpulainen, Hannu Haikara)

– Rengastustoiminnan alueellinen yhteistyö (Juhani Hannila, Jukka Ylikarjula)

– Nuorisotoimikunta (Nea Pitkäkangas, Herman Mård)

Alueharvinaisuuskomiteassa jatkavat vuonna 2024 Jarno Rasmus (pj), Juhani Karvonen ja Mats Björklund.

3. Julkaisu- ja tiedotustoiminta

Yhdistyksen julkaiseman Ornis Botnica -nimisen vuosikirjan toimituksesta vastaa hallituksen nimeämä toimituskunta. Ornis Botnica toimitetaan kaikille jäsenille. Vanhat Ornis Botnica numerot toimitetaan BirdLife Suomen toimistolle skannattavaksi lintulehtiportaaliin.

Yhdistyksellä on käytössä BirdLife Suomen tarjoama uutiskirje, joka voidaan lähettää kaikille sähköpostiosoitteensa antaneille yhdistyksen jäsenille useamman kerran vuodessa ja ajankohtaisuus huomioiden. Uutiskirjettä voidaan jakaa myös muille kuin yhdistyksen varsinaisille jäsenille. Lisäksi yhdistys ottaa kantaa ja tiedottaa ajankohtaisista asioista ja tapahtumista paikallisissa tiedotusvälineissä. Yhdistys tiedottaa jäsenille myös BirdLife-lehden yhdistyspalstalla, BirdLife Suomen sähköisessä uutiskirjeessä, yhdistyksen verkkosivuilla, facebook-sivuilla, yhdistyksen whatsapp -ryhmässä ja muilla sosiaalisen median kanavilla sekä verkkosivuillaan.

Yhdistys ylläpitää internetsivuja ja sivustoa uudistetaan vaiheittain yhdistyksen hallituksen toimesta. Yhdistyksen ylläpitämänä toimii aktiivisesti WhatsApp-ryhmä, jossa on tiedotettu alueellisesti mielenkiintoisista havainnoista ja muista ajankohtaisista asioista. Oma WhatsApp –ryhmä on Larus -lintukerholla, alueharvinaisuuskomitealla, Tankarin lintuasematoimikunnalla, Pietarsaaren seudun lintuharrastajilla (Jeppisbongare) sekä yhdistyksen hallituksella.

4. Retkeily- ja koulutustoiminta

Yhdistys järjestää yleisölle ja jäsenille suunnattuja linturetkiä. Kalajoella järjestetään syys-lokakuun vaihteessa perinteikäs lintuharrastustapahtuma Oktobirdfest. Yhdistyksessä toimii BirdLife Suomen linturetkikummeja, jotka järjestävät yleisölinturetkiä ja lapsille suunnattuja linturetkiä.  Vuonna 2024 pyritään aktivoimaan retkikummitoimintaa ja yleisöretkien säännöllistä järjestämistä sekä saamaan uusia retkikummeja mukaan opastustoimintaan toimialueemme eri osissa. Tilauksesta yhdistys järjestää myös lintuaiheista koulutus- ja retkeilytoimintaa esim. kouluille, yhdistyksille ja yrityksille TYHY-toiminnan muodossa.

Yhdistys osallistuu mm. seuraavien BirdLife Suomen organisoimien tapahtumien tiedottamiseen ja järjestämiseen paikallistasolla:

• Pihabongaus (tammikuu)
• Tornien taisto (4.5.2024)
• Bongaa päivä pihalla (5.5.2024)
• Pönttöbongaus (kesäkuu)
• Joutsen- ja valkoposkihanhibongaus (syys-lokakuu)
• World Bird Watch (lokakuu)
• 100 lintua – kampanja (koko vuosi)
• Lintuatlas (koko vuosi)

Yleisötapahtumia järjestetään myös yhteistyössä muiden paikallisten yhteistyötahojen kanssa.

Yhdistys järjestää omalla toimialueellaan tammikuun pinnakisan, kevätrallin touko-kesäkuussa (myös ekorallisarja) sekä Kalajoen syksyisen linturallin syys-lokakuussa. Heinäkuussa järjestetään kysynnän mukaan nk. terassiralli. Perinteinen koko lokakuun kestävä ystävällismielinen lokakisa järjestetään naapuriyhdistysten kanssa. Lintukerho Larus järjestää toimialueellaan elorallin elokuussa. Kisoilla pyritään aktivoimaan jäsenistöä retkeilemään sekä keräämään tietoa maakuntamme linnustosta.

Rengastuksesta kiinnostuneille yhdistyksen jäsenille järjestetään koulutusta lintujen lajin-, iän- ja sukupuolenmääritykseen Tankarin lintuasemalla järjestettävillä pienimuotoisilla kursseilla. Myös Kokkolan luonnontieteellinen museo Kieppi mahdollistaa kurssit ja koulutuksen lintukokoelmaa hyödyntäen. Pyritään järjestämään Kokkolaan perusrengastustentti vuonna 2024.

5. Nuorisotoiminta ja lintukerhot

Toimintavuoden aikana edistetään lapsille ja nuorille suunnattua toimintaa, jotta saadaan lapsia ja nuoria kiinnostumaan lintuharrastuksesta. Tiedotetaan alueen kouluja BirdLife Suomen Lintuvisan aineistosta. Lasten lintuviikolla toukokuussa järjestetään lapsille ja nuorille tapahtumia esimerkiksi tarjoamalla kouluille opastettuja linturetkiä.  

Kokkolan luontokoulun lasten ja nuorten luontokerhon kanssa suunnitellaan ja tehdään yhteistyötä mm. lintukurssien ja retkiopastusten muodossa. Kokkolan luonnontieteellisen museon Kiepin lintukokoelmat mahdollistavat myös nuorten lintuharrastustoiminnan aktivointia.

Nivalan seudulla toimii lintukerho Larus, jonka ydintoimintaan kuuluvat kokoontumiset noin kahdesti kuussa syys- ja kevätkaudella sekä yhteiset retket.

6. Tutkimustoiminta

BirdLife Keski-Pohjanmaan, BirdLife Suomen ja Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomuksen organisoimat alueelliset ja valtakunnalliset tutkimus- ja havaintojenkeruuohjelmat jatkuvat edelleen. Näitä ovat mm. faunistiset katsaukset, harvinaiset pesimälajit, petoruutuseuranta, pöllöt, päiväpedot, yölaulajat, vesilintulaskennat, saaristolintulaskennat, talvilintulaskennat, ruokintapaikkatutkimus, vuoden lintu -projekti, muutonseuranta, sisämaan seurantapyynti ja rengastustoiminta. Vuoden 2024 teemalintu on Selkälokki. Yhdistys osallistuu myös BirdLife Suomen valtakunnallisiin projektitutkimuksiin. Yhdistyksen jäsenet suorittavat linnustolaskentoja ja -tutkimuksia myös omilla tutkimusalueillaan. Lisäksi suoritetaan tarpeen mukaan toimeksiantoina linnustotutkimuksia BirdLife Keski-Pohjanmaan alueella. Vuosien 2022-2025 suururakka on Suomen 4. Lintuatlas, johon jäseniä kannustetaan osallistumaan erityisen aktiivisesti vuonna 2024.

Yhdistyksen hallinnon alla toimiva Tankarin lintuasema jatkaa omaa tutkimustoimintaansa aiempaan tapaan toiminnan painottuessa saaristolintulaskentoihin, rengastukseen ja muutonhavainnointiin. Lintuasema sai vuodelle 2023 Ympäristöministeriön rahoituksesta 8900 euron suuruisen avustuksen aseman toimintamahdollisuuksien parantamiseen ja lisäksi lintulaskennoilla ja tilaustutkimuksilla on vuosina 2020-2023 kerätty kattava rahoitus lintuaseman lähivuosien toimintaedellytysten ylläpitämiseen. Lintuaseman rakennukset ovat kunnostettu ja rengastusvarustusta on uudistettu. BirdLife Keski-Pohjanmaan Tankarin lintuasema on mukana Yliopistokeskus Chydeniuksen kolmivuotisessa YMPYRÄ –hankkeessa, jossa kehitetään pilottitutkimusten avulla tekoälyä tunnistamaan mm. luonnonääniä ja lajeja. Tankarin lintuasema on mukana hankkeessa lintujen yömuuton seurannan automatisointipilotilla. Automaattiset äänentallennuslaitteet ovat keränneet dataa lintuasemasaarella jo kolmena syksynä ja äänentunnistusohjelmaa kehitetään erottamaan automaattisesti yötaivaalta kuuluvat lajit. Yhdistyksen jäsenistö on tervetullut Tankariin vierailu- ja lintuasemajaksoille.

7. Linnustonsuojelu

Yhdistys seuraa toimialueensa linnustossa ja luonnossa tapahtuvia muutoksia sekä ottaa kantaa, antaa lausuntoja ja tekee aloitteita linnuston- ja luonnonsuojelua koskevissa kysymyksissä ja hankkeissa (esim. ympäristövaikutusten arvioinnit, ympäristölupa-asiat, kaavoitusasiat ja muut maankäyttöhankkeet). Hallituksen apuna toimiva suojelutoimikunta valmistelee suojeluasioita.

Tärkein havaintojenkeruukanava on nykyisin valtakunnallinen Tiira-havaintotietokanta. Yhdistyksen tiedonhakujen vastuuhenkilönä Tiiran osalta toimii Jukka Ylikarjula sekä yhdistyskäyttäjinä Jarno Rasmus, Mats Björklund, Sami Salonkoski, Jukka Österberg, Jürgen Lehmann, Toni Uusimäki, Antti Pesola ja Guy Enkvist. Tiiran yhdistyskäyttäjät muodostavat keskinäisen työryhmän.

Yhdistyksen alueella on viisi valtakunnallista IBA (Important Bird Areas) -aluetta, joille yhdistys on nimennyt kohdevastuuhenkilöt. Yhdistys avustaa asiantuntijana lintutornien ja retkeilyrakenteiden suunnittelussa sekä antaa asiantuntijalausuntoja maankäytön suunnitteluhankkeissa. Tarvittaessa päivitetään maakunnallisten arvokkaiden lintualueiden (MAALI) tietoja. Yhdistys ylläpitää myös rekisteriä toimialueensa lintutorneista. Yhdistyksessä toimii pelastusviranomaisen apuna öljyntorjuntatyöryhmä. Yhdistys toimii yhteistyössä viranomaisten (poliisi ja pelastusviranomainen) kanssa ja antaa kiireellisissä tilanteissa lintuja koskevaa asiantuntija-apua. Yhdistys on mukana alueellisessa viranomaisyhteistyöryhmässä, jonka tarkoituksena on luonnonsuojelurikosten torjunta ja ennaltaehkäisy. Ryhmä on perustettu vuonna 2018 ja siihen kuuluvat Tulli, Poliisi, Rajavartiolaitos, Metsähallituksen erävalvonta, ELY-keskus, BirdLife Suomi ja BirdLife Keski-Pohjanmaa. BirdLife Keski-Pohjanmaata edustaa ryhmässä Juhani Hannila ja BirdLife Suomea Johan Hassel. Ryhmä kokoontuu pari kertaa vuodessa ja pitää yhteyttä omassa WhatsApp – ryhmässä.

Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan rannikkoalueen alueellisessa merimetsoyhteistyöryhmässä Birdlife Keski-Pohjanmaan edustajana on Jukka Ylikarjula (varalla Juhani Hannila). Jukka Ylikarjula edustaa yhdistystä myös alueellisessa merikotkaryhmässä. Maakotkien osalta yhdistyksen alueen yhteyshenkilöitä ovat Tuomo Puutio, Hannu Tikkanen ja Jukka Ylikarjula.

Loukkaantuneiden luonnonvaraisten lintujen hoitopiirin toimintaa pyritään laajentamaan ja yhteistyötä viranomaisten ja eläinsuojeluyhdistysten kanssa jatketaan. Lintuharrastajat hoitavat vuosittain kymmeniä loukkaantuneita tai hoitoa tarvitsevia lintuja ja antavat neuvoja luonnonvaraisten loukkaantuneiden lintujen hoidossa. Aluehälytyskeskus, poliisi ja yksittäiset ihmiset ottavat vuosittain useasti yhteyttä linnuista ja niiden pelastamisesta, talteenotosta tai auttamisesta. Neuvontaa loukkaantuneiden lintujen auttamisesta pyritään saamaan yhdistyksen nettisivuille. Yhdistyksen lintujen hoitopiirin nimilista saatetaan ajan tasalle.

8. Talous

Yhdistyksen talous pohjautuu jäsenmaksuihin, Tiira-aineistojen myyntiin sekä satunnaisiin tilaustutkimuksiin.

9. Muu toiminta

Yhdistys osallistuu Birdlife Suomen ja luonnontieteellisen keskusmuseon koulutustilaisuuksiin sekä BirdLife Suomen edustajiston työhön.

10. Yhteenveto – vuoden 2024 toiminnan painopisteet ja mittaritavoitteet

1. Suomen 4. Lintuatlaksen 2022-2025 osalta vuosi 2024 on erityinen painopiste koko yhdistyksen alueella.
2. Mittari: Vuoden 2024 lopussa havaintoja on kirjattu jokaisesta Atlas-ruudusta.
3. Mittari: Yhdistyksen toimesta järjestetään vähintään 5 kpl yhteisiä Atlas-retkiä.

• Loppuvuodesta 2023 toteutetun jäsenkyselyn tulosten perusteella hallitus käynnistää yhdistyksen strategian laadinnan ja yhdistystoiminnan kehittämistoimenpiteet.
• Mittari: Jäsenkyselyn tulokset raportoidaan kevätkokouksessa ja uusi strategia esitellään syyskokouksessa.
• Mittari: Yhdistyksen jäsenmäärä vuoden 2024 lopussa on yli 300.

• Yhdistyksen tiedotus- ja viestintätoimintaa kehitetään. Ornis Botnica julkaistaan vuosittain.
• Mittari: Nimetään viestintä-, tiedotus- ja julkaisutoimikunta, jossa yhdistyksen hallituksen vastuuhenkilöiden lisäksi on mukana hallituksen ulkopuolisia henkilöitä.
• Mittari: Laaditaan tiedotus- ja viestintäohje vuosikelloineen.
• Mittari: Seuraava Ornis Botnica julkaistaan kevätkokoukseen mennessä.

• Yhdistyksen ja Tankarin historia-aineisto sekä edesmenneen Harri Hongellin laajat aineistot seulotaan ja arkistoidaan asianmukaisesti Kieppiin ja kotiseutuarkistoon.
• Mittari: Laaditaan Kokkolan ja yhdistyksen välinen sopimus aineistojen säilyttämisestä.
• Mittari: Aineistot on seulottu ja asianmukaisessa ylläpidossa vuoden loppuun mennessä.

• Jäsenistöä kannustetaan osallistumaan aktiivisesti yhteisille retkille ja tapahtumiin. Retkikummitoimintaa laajennetaan koko yhdistysalueelle ja muodostetaan yhdistyksen retkikummien yhteistyöverkosto. Nuorille järjestetään omia linturetkiä ja lintukerhoja.
• Mittari: Retkikummien määrä vuoden lopussa on 10 kpl.

• Nuorten lintuharrastuksen aktivointi ja nuorten jäsenmäärän kasvattaminen organisoimalla yhteistä toimintaa.
• Mittari: Nuorten alueellisia linturetkiä järjestetään vähintään 2 kpl/vuosi/alue.
• Mittari: Kiepissä aloitetaan nuorten lintukerhotoiminta.
• Mittari: Nuorten jäsenmäärä kasvaa 20 %.

• Tankarin lintuaseman käyttöä BLKP:n jäsenistön keskuudessa lisätään järjestämällä opastuksia lintuasemalla työskentelyyn, muuton havainnointiin ja rengastusharjoitteluun. Lisäksi rengastustoiminnan alueellista yhteistyötä aktivoidaan ja kokeneita rengastajia kannustetaan ottamaan rengastuksesta kiinnostuneita mukaan harjoitteluun.
• Mittari: Tankarin miehityspäiviä on yli 100 ja rengastuksia yli 2000.
• Mittari: Yhdistyksen jäsenistöstä vähintään 1 henkilö/vuosi suorittaa lintuasematentin ja koko jäsenistön asemarengastajista vähintään 5 rengastaa Tankarissa säännöllisesti.
• Mittari: Rengastuksen perustentin suorittaa vähintään 2 uutta henkilö/vuosi. Perustentin suorittaneita aktivoidaan osallistumaan yhteiseen rengastustoimintaan ja vierailemaan Tankarissa lintuasemarengastuksen apuna.