Yleistä
Tankarin lintuaseman toiminta vuonna 2019 koki melkoisia muutoksia. Asemanhoitajana lintuaseman perustamisesta alkaen (1972) toimineen Harri Hongellin odottamaton menehtyminen kesällä 2018 tarkoitti uudelleen järjestelyjä aseman hallinnossa ja toiminnassa, jotka pääosin toteutettiin vuoden 2019 aikana. Yhden aktiivisen lintuasemamiehittäjän ja -rengastajan vajaus näkyy miehityspäivien ja rengastusmäärien laskuna vuosina 2018-2019. Vuoden 2018 notkahduksesta kuitenkin päästiin uuteen nousuun vuoden 2019 aikana. Vuonna 2019 asema oli miehitettynä 77 vuorokautta. 1970-90 –lukujen miehitysluvut olivat yli 100 vuorokauden luokkaa, mutta vuoden 1995 jälkeen yli 100 miehitysvuorokauteen ei ole päästy yhtenäkään vuonna ja miehityspäiviä on kertynyt vuosittain keskimäärin noin 70. Toimintaa on kuitenkin pyritty aktivoimaan parin viime vuoden aikana ja uusia kasvoja on saatu lintuaseman toimintaa pyörittämään.
Lintuasematoimikunta
Asematoimikunta järjestäytyi uudelleen vuoden 2019 alussa. Asemanhoitajana sekä varauksista ja kuljetuksista vastaavana toimi Hannu Tikkanen, raportointi- ja rengastusvastaavana Juhani Hannila, IT-vastaavina Toni Uusimäki ja Jukka Ylikarjula (2020 alusta alkaen), talousvastaavana Kari Koivumäki ja aseman isännistöön (kiinteistöjen ylläpito) kuuluvat Kai Pitkäkangas, Kai Pynssi sekä Rainer Hakanen. Asematoimikunta on myös järjestäytymässä BirdLife Keski-Pohjanmaa ry:n jaostoksi aseman hallinnon ja taloudenpidon selkiyttämiseksi vuoden 2020 aikana. Jatkossa BirdLife Keski-Pohjanmaan hallitus nimeää lintuasematoimikunnan ja asemanhoitajan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. BirdLife K-P hallitsee asemarakennuksia ja niiden vuokrasopimuksia sekä lintuaseman puolesta tehtäviä sopimuksia. Lintuasemalla on oma tili. Lintuasematoimikunta tuo vuosittain BirdLife K-P:n hallitukselle hyväksyttäväksi helmikuun alkuun mennessä edellisen vuoden toimintakertomuksen sekä toimintasuunnitelman ja talousarvion seuraavalle vuodelle.
Toiminta
Lintuasema oli vuonna 2019 miehitettynä 77 vuorokautta. Yli kymmenen miehityspäivää kertyi Hannu Tikkaselle (27), Juhani Hannilalle (20), Jukka Ylikarjulalle (19), Tuula Heikkilälle (12 ja Kai Pynssille (11). Asemalomakkeille ja päiväkirjaan kertyi merkintöjä 33 eri lintuharrastajan vierailusta. Aseman miehitys 2019 on esitetty taulukossa 1.
Nimi | Asemapäiviä | Rengastusjaksot | Rengastuspäiviä |
Hannu Tikkanen | 27 | ||
Juhani Hannila | 20 | 8.9., 27.9.-7.10. | 12 |
Jukka Ylikarjula | 19 | 27.9.-29.9. | 3 |
Tuula Heikkilä | 12 | ||
Kai Pynssi | 11 | ||
Jörgen Palmgren | 8 | 14.9.-21.9. | 8 |
Kari Hakala | 7 | ||
Timo Palomäki | 7 | ||
Hannu Kianen | 7 | ||
Risto Salonen | 7 | ||
Kimmo Ylikarjula | 7 | ||
Seija Hannola | 6 | ||
Ismo Kreivi | 5 | 27.4.-1.5. | 5 |
Iiro Silander | 5 | ||
Kai Pitkäkangas | 5 | ||
Minna Styrman | 5 | ||
Jukka Hintikka | 5 | ||
Jaakko Asplund | 5 | ||
Kari Pihlajamäki | 2 | ||
Jarno Rasmus | 2 | ||
Antti Katajala | 2 | ||
Matti Rekilä | 2 | ||
Ira Rekilä | 2 | ||
Heidi Tammero | 2 | ||
Marko Monni | 2 | ||
Rainer Hakanen | 1 | ||
Marko Sievänen | 1 | ||
Eevamaria Harala | 1 | ||
Heikki Tuohimaa | 1 | ||
Mika Sievänen | 1 | ||
Meri Hannila | 1 | ||
Lauri Ylikarjula | 1 | ||
Kasper Koskela | 1 |
Taulukko 1. Tankarin lintuaseman miehitys 2019.
Lintuaseman toiminta painottui edellisvuosien tapaan muutonseurantaan ja rengastukseen sekä lintujen biometrisen aineiston keruuseen. Myös saaren pesimälinnuston ja saaristolinnuston inventointeja jatkettiin. Syksyisen lintujen yömuuton havainnointi on sen sijaan hiipunut. 1970-90 –lukujen mittavat muuttajamäärät ovat romahtaneet. Pääosin tämä johtunee lintujen muuttokäyttäytymisen muutoksesta. Aikaisemmin majakan valo oli rannikon kirkkain valonlähde ja vastustamaton houkutus yöllä muuttaville linnuille. Nykyisin koko rannikko on täynnä toinen toistaan kirkkaampia valolähteitä (tie- ja katuvalaistukset, teollisuus, kaupungit jne.), jotka ilmeisesti toimivat myös lintujen muuttoreittiä ohjaavina ”majakoina”. Yksittäinen voimakas majakan valo houkuttelee lintuja nykyisin vain poikkeuksellisissa sääolosuhteissa, kuten sankassa sumussa, räntäsateessa tai muuten heikon näkyvyyden vallitessa.
Rengastustoiminta
Rengastusmäärät jaksolla ovat olleet rengastajapulan ja aseman rakennushankkeiden vuoksi laskusuunnassa. Vielä vuonna 2017 päästiin aika tavanomaiseen noin 2000 rengastetun linnun tulokseen, vuosina 2018 ja 2019 jäätiin alle 1000 rengastukseen, mikä on Tankarissa poikkeuksellisen vähäinen rengastusmäärä. Kevään rengastusjaksolle (toukokuu-kesäkuun alku) ei ole riittänyt vuoden 2017 jälkeen pitkäaikaisempia rengastajia. Tähän toivotaan kohennusta tulevina rengastusvuosina. Syyskaudelle syys-lokakuussa on saatu järjestettyä pidempiä suhteellisen yhtenäisiä miehitysjaksoja, kiitos muualta Suomesta vierailleiden rengastajien. Lintuja Tankarissa pyydetään 10-15 pikkulintuverkolla suhteellisen vakioiduilla paikoilla. Vuoden 2019 aikana Tankarissa rengastettiin 914 lintuyksilöä (taulukko 2.). Rengastajina vuoden 2019 aikana toimivat Juhani Hannila (12 rengastuspäivää), Jörgen Palmgren (7) ja Ismo Kreivi (6). Pidempiä rengastusjaksoja olivat 27.4.-1.5 (I. Kreivi), 14.-21.9. (J. Palmgren) ja 27.9.-7.10. (J. Hannila). Rengastusavustajina toimivat Jukka Ylikarjula ja Kai Pynssi. Uusia lintuasemarengastajia on pyritty kouluttamaan parin viime vuoden aikana ja toivottavasti pian saadaan sitä kautta uutta rengastajaverta. Myös lintuasemakurssien henkiinherättäminen on suunnitteilla. Eniten rengastettiin hippiäisiä (259 rengastusta) ja lokakuun alkuun osuneen pyrstötiaisvaelluksen aikaan 144 siimapyrstöä sai renkaan jalkaansa. Vuoden mukavia rengastuslajeja olivat taigauunilintu 2 rengastusta, närhi 7, ruskourpiainen (Carduelis flammea cabaret) 2, pohjansirkku 1, hiiripöllö 1 ja pohjantikka 1. Helmipöllövaellus oli vaimeaa, vain yksi rengastus.
Laji | Tieteellinen nimi | Rengastuksia |
Hippiäinen | Regulus regulus | 259 |
Pyrstötiainen | Aegithalos caudatus | 144 |
Urpiainen | Carduelis flammea | 102 |
Räkättirastas | Turdus pilaris | 66 |
Talitiainen | Parus major | 50 |
Järripeippo | Fringilla montifringilla | 48 |
Punakylkirastas | Turdus iliacus | 33 |
Punarinta | Erithacus rubecula | 31 |
Sinitiainen | Parus caeruleus | 30 |
Puukiipijä | Certhia familiaris | 27 |
Laulurastas | Turdus philomelos | 26 |
Peippo | Fringilla coelebs | 25 |
Hömötiainen | Parus montanus | 15 |
Tiltaltti | Phylloscopus collybita | 10 |
Punatulkku | Pyrrhula pyrrhula | 10 |
Närhi | Garrulus glandarius | 7 |
Peukaloinen | Troglodytes troglodytes | 6 |
Viherpeippo | Carduelis chloris | 4 |
Pajulintu | Phylloscopus trochilus | 3 |
Rautiainen | Prunella modularis | 3 |
Ruskourpiainen | Carduelis flammea cabaret | 2 |
Vihervarpunen | Carduelis spinus | 2 |
Taigauunilintu | Phylloscopus inornatus | 2 |
Helmipöllö | Aegolius funereus | 1 |
Metsäkirvinen | Anthus trivialis | 1 |
Pohjansirkku | Emberiza rustica | 1 |
Pajusirkku | Emberiza shoeniclus | 1 |
Leppälintu | Phoenicurus phoenicurus | 1 |
Pohjantikka | Picoides tridactyla | 1 |
Hiiripöllö | Surnia ulula | 1 |
Mustapääkerttu | Sylvia atricapilla | 1 |
Mustarastas | Turdus merula | 1 |
Yhteensä | 914 |
Taulukko 2. Tankarissa rengastetut linnut 2019.
Muutontarkkailu
Muutontarkkailu rajoittui usein vain rengastustoiminnan ohessa tehtyyn hajahavainnointiin, muutamia kevään lyhyitä arktika- ja syysjaksoja lukuun ottamatta. Rengastuslaboratorion rakennustyöhön käytetyt sadat tunnit verottivat myös tarkkailua. Kevään ainoa yhtenäinen ja intensiivinen muutontarkkailujakso oli 16.5. – 21.5., jolloin tamperelainen lintuharrastusryhmä vieraili asemalla.
Havaintoja
Kevätjakso (maaliskuu-toukokuu)
Hyvää kuikkalintujen (kuikka, kaakkuri ja lajilleen määrittämättömät) muuttoa nähtiin toukokuun puolivälissä, parhaat päiväsummat 13.5. 157m ja 15.5. 880m. Samalle ajanjaksolle keskittyi myös muuta arktisten vesilintujen muuttoa: mustalintuja 13.5. 200m, muuton huippu 15.5. peräti 2508m, 16.5. 203m ja vielä 19.5. 1042m.
Pilkkasiipien huippupäivä oli 19.5., jolloin laskettiin 1042m. muut hyvät päiväsummat 15.5. 230m ja 16.5. 130m. Allimuuton huippupäivä oli 19.5. 222m. Kevään haahkasumma nousi tavanomaista suuremmaksi. Ensimmäiset haahkat (21p) nähtiin 24.4. Sen jälkeen parhaat päiväsummat olivat: 30.4. 31m, 13.5. 15m, 15.5. 33m ja 16.5. 34 m. Ja sokerina pohjalla juhlapukuinen kyhmyhaahkakoiras 16.5. matkalla pohjoiseen haahkaparvessa.
Ruokkilintujen (riskilä ja ruokki) suurimmat päiväsummat pyörivät kymmenen yksilön molemmin puolin, mm. 13.5. ruokki 9 kiert/m. Lapintiiralla havaittiin yksi muuton huippupäivä, 15.5. 100 m/p. 2kv isolokki havaittiin 1.5.
Muita kevään mukavia havaintoja: kangaskiuru 26.4. 4m ja 15.5. 1p, harmaahaikara 29.4. 1m, harmaapäätikka 29.4.-1.5. 1p, vuorihemppo 25.4. 1p ja 28.4. 1p, mustaleppälintu 13.5. 1p k. Sinirinnan paras päiväsumma laskettiin 13.5. 20p ja keltavästäräkillä 18.5. 64m.
Kesä (kesäkuu-heinäkuu)
Paikallisia valkoposkihanhia laskettiin enimmillään 17.7. 42p. Valkoposkihanhilla oli monien saaristolintujen tapaan tavanomaista vähemmän poikueita kesällä 2019. Monien saaristolajien pesinnät menivät pipariksi kesäkuun alkuun osuneen sade- ja myrskyrintaman sekä poikkeuksellisen korkealle nousseen meriveden vuoksi laajalla alueella Pohjanlahdella, Tankar ja Kokkolan saaristokaan eivät välttyneet tuhoilta. Monien lajien pesät tuhoutuivat eivätkä kaikki enää aloittaneet uutta pesimäyritystä. Esimerkiksi kyhmyjoutsenten pesinnöistä valtaosa tuhoutui ja poikasettomia pareja nähtiin saaristossa pitkin kesää. Monille rantaniittyjen kahlaajille ja lokkilinnuille myrsky oli kohtalokas. Myöskään Tankarin pohjoiskallion merikihupari ei onnistunut tuottamaan poikasia. Myöhään saapuvat tiirat onnistuivat kuitenkin jotenkuten pesinnässään. Yölaulajista saaressa havaittiin 4.6. peräti kolme laulavaa viitakerttusta ja yksi luhtakerttunen. Satakieli tavattiin vielä 18.7. laulukauden jo loputtua. Saaren räystäspääskyinventointi tuotti tuloksen 30 pesää.
Syyskausi (elo-lokakuu)
Elokuulle tyypillisesti ajoittuvan pikkukuovimuuton paras päiväsumma oli 11.8. 20 p lintua. Kirjosiipikäpylintuja liikkui kuun lopulla ja suurin päiväsumma oli 25 m xx.8
Syyskuussa mukavia havaintoja olivat sirosuohaukkalaji 8.9. 1 n-puk m, pohjansirkkuja nähtiin vain 16.9. 1p, ja 19.9. 1reng. Taigauunilintujen summa syksyn ajalta oli 12 yksilöä: 12.9. 5 p, 21.9. 1p, 28.9. 3 p, joita 1 rengastettiin, 29.9. 2 p (1 reng) ja vielä 30.9. 1p. Hippiäismuuton huippupäivänä 28.9. laskettiin 900 p lintua. Myöhäisiä muuttajia olivat: sinirinta 28.9. 1 2kv k p, peltosirkku 29.9. 1 hetken p ja pikkusirri 30.9. 1 p Västerbådalla.
Syksyn valkoselkätikkavaelluksesta Tankar pääsi nauttimaan kahden yksilön voimin: 29.9. 1p ja 16.10. 1p. Merikotkien suurin päiväsumma laskettiin syyskuun lopussa 29.9. 12 p/m. Vaisu pöllöjen esiintyminen oli varmasti osittain Pohjanmaan rannikon heikosta myyrätilanteesta johtuvaa, Tankarissaa pikkujyrsijöitä oli erittäin vähän ja saaressa asustelleet kaksi (vähintään) kärppää, jotka olivat kiusana myös lintuverkoilla. Hiiripöllö vieraili saaressa kahdesti: 28.9. 1p ja 4.10. 1 rengastus.
Lokakuussa tulevat tyypillisesti myöhäissyksyn vaelluslinnut. Tiaisten liikehdintä syksyllä 2019 oli Tankarissa aika vaisua, mikä näkyy rengastustilastossakin. Varsinkin hömötiaiset olivat vähissä. Lokakuun alkuun osui pieni pyrstötiaisten vaelluspiikki. Vaellus alkoi 3.10. ja siitä eteenpäin 7.10 saakka päiväsummat olivat 25m, 50m, 65m, 250m ja 200m. 12.10. nähtiin 1 yks ja 26.10. vielä 25 m. Urpiaismuuton parhaita summia: 4.-7.10. 2100m, 2000m, 1550m ja 1560m. 12.10 vielä 717 m. Tilhien paras päiväsumma oli 12.10. 220 m, 7.10. havaittiin syksyn viimeinen yksinäinen kirjosiipikäpylintu.
Närhet yllättivät lokakuun alussa. Vaellukset ulottuvat harvoin Tankariin saakka. Kymmenien lintujen parvia suuntasi korkeutta ottaen rohkeasti merelle kohti Ruotsia, mutta pupu meni useimmilla pöksyyn ja linnut palasivat takaisin mannerta kohti. 3.-6.10. närhiä laskettiin yhteensä 110m, paras päiväsumma oli 5.10. 93 m. Pohjantikallakin oli vaellusta, kolme yksilöä nähtiin Tankarissa: 6.10. 2p, joista toinen rengastettiin sekä 13.10 1p. Harmaapäätikka nähtiin 6.10. 1p ja 23.10. 1p. Rastaiden parhaat päiväsummat laskettiin lokakuun alussa. Räkättirastaita muutolla ja saaren pihlajia tyhjentämässä oli 4.-7.10. vastaavasti 2100 yks, 2000 yks, 1550 yks ja 1300 yks.
Suurharvinaisuuksia ei saaressa syksyllä 2019 nähty. Mukavia havaintoja olivat kuitenkin 15.10. jääkuikka/amerikanjääkuikka juv/talvipukuinen 1 WSW, 15.10. allihaahka 1n ja 1 tp k p, vuorihemppo 16.10. 2 yks, isokirvinen 16.10. 1m ja kangaskiuru 3.-4.10. 1p ja 13.10.1m.
Vesilintumuuton parhaita päiväsummia lokakuussa olivat: 2.10. alli 270 m ja mustalintu 168m/p. Mustalintuja muutti vielä 27.10. 249. Pilkkasiiven paras päiväsumma 2.10. oli vaatimaton 21 m. Haahkoja nähtiin vielä 13.10. 5p.
Aseman remontti
Aseman rakennustoimikunnan suuri ponnistus on ollut vuosina 2017-2019 uuden rengastuslaboratorio-sauna-varasto rakennuksen rakentaminen. Miehittäjien sadat talkootunnit ovat vieneet aikaa muutontarkkailulta, pesimälinnustolakennoilta ja rengastukselta, mutta lokakuussa 2019 saatiin rengastuslaboratorion uudisrakennus täystehoisesti käyttöön ja aseman majoituskapasiteetti ja palvelutaso uudelle tasolle. Syksyllä 2019 valmistui uusi kompostikäymälä-puuvaja ja aseman piha-alue siivottiin rakennusjätteistä ja puutavarasta. Seuraavien kahden vuoden tavoite on aseman päärakennuksen sisätilojen remontointi, millä saadaan lisää majoitustilaa ja modernisoitua mm. keittiötilat.
Muu toiminta
Maanomistajan (Metsähallitus) kanssa käydään edelleen neuvotteluita aseman vuokrasopimuksen uusimisesta ja rakennusten omistusjärjestelyistä. Yhteistyö Metsähallituksen luontopalveluiden kanssa on ollut tiivistä Natura-alueen valvonnan ja Tankarin luonnonhoitohankkeiden toteutuksen osalta. Lintuasema osallistuu aktiivisesti saarella toteutettavien luonnonhoitotöiden suunnitteluun ja toteutukseen talkoopohjalta. Saaren Etelänokan lammaslaidun laajeni syksyllä 2019 Tyrnikköön ja Länsimetsään. Lampaita oli koko kesän laidunalueella 5 kpl. Suunnitelmissa on lisätä eläinmäärää laidunnuspaineen kasvattamiseksi.
Saarella käy vuosittain noin 6000-10 000 matkailijaa. Aseman miehittäjät valvovat saaren luonnonsuojelualueita, valistavat matkailijoita saaren tärkeistä pesimälinnustoalueista ja opastavat lintuasematoiminnasta kiinnostuneita. Lintuasema osallistui 2019 tilaustyönä tehtyyn saaristolintuselvitykseen Kalajoen Rahjan saaristossa, millä rahoitettiin aseman rakennusprojektia.
Vuoden 2019 aikana selvitettiin sähköisen asemalomakkeen käyttöönottoa. Tankarin vanhan havaintoaineistojen digitointityön käynnistämistä on selvitetty ja hanke pyritään aloittamaan, jos rahoitus saadaan järjestymään. Vuonna 2022 lintuasema täyttää pyöreät 50 vuotta ja tavoitteena on Tankarin lintuaseman 50-v juhlakirjan julkaiseminen.