• keskiviikko 30.9. retkeillään Kalajoen parhailla lintupaikoilla (Rahja, Letto, Pitkäsenkylä jne.). Päivän havainnot käydään läpi ns. iltahuudossa Lokkilinnassa n. klo 20.00.
• torstai 1.10. aamuretkelle lähdetään moottoriveneillä Rahjan saaristoon Koninkarvosta n. klo 7.30. Saarikohteina mm. Hevoskari ja Lepänen. Rahjan saaristo on ainutlaatuinen retkikohde. Tarvittaessa retkeä jatketaan iltapäivälle. Saaristoretkellä säävaraus. Iltapäivällä retkikohteina Kalajoella mm. Rahjan kohteet. Foto Fennican optikkaesittelypiste sijaitsee Hotelli Lokkilinnassa klo 16-18. Iltaohjelmassa Lokkilinnassa klo 19 esitelmä Idän harvinaisuudet, miten löydän ja mistä tunnen. Iltahuuto klo 20.00.
• perjantai 2.10. Aamuretki Maakallaan. Lähtö aamulla klo 7.00 Keskuskarista m/s Kiiralla Maakallaan. Retkeilyä Perämeren yhdellä upeimmalla ulkomeren saarella koko aamun. Paluu mantereelle iltapäivällä. Maakallan retken hinta 20-40 euroa/henk. Retkeilyä loppupäivä Kalajoen muissa rantakohteissa. Foto Fennican optikkaesittelypiste sijaitsee Hotelli Lokkilinnassa klo 16-18. Iltaohjelma Lokkilinnassa klo 18.00 esitelmä Lintuharvinaisuudet – sattumaa vai säännöllisyyttä. Esitelmöitsijänä Jukka Hintikka. Kahvitarjoilu. Iltahuuto klo 20.00. Tarvittaessa myös rallijoukkueiden arvonta tehdään iltahuudon yhteydessä.
• lauantain 3.10. Linturalli klo 7.00-18.00. Ralli rallataan Kalajoen upeissa kohteissa ja nautitaan syksyisestä tunnelmasta. Lintuja on runsaasti liikkeellä ja jokaiselle löytyy rallijoukkue, joten rohkeasti mukaan. Rallimaksu 5 euroa sis. kahvit ja pientä suolaista purussa. Rallin purku Lokkilinnassa klo 18.30 alkaen.
• sunnuntai 4.10. Aamuretkeilyä Kalajoen parhaimmille lintupaikoille.

Mukana retkillä myös Foto Fennican asiantuntijat, jotka esittelevät kaukoputkia, kiikareita ym. harrastukseen liittyvää. Voit testata mm. kaukoputkia maasto-olosuhteissa. Hotelli Lokkilinnassa torstaina ja perjantaina klo 16-18 optiikkaesittelyä.

MAJOITUS

Hotelli Lokkilinna tarjoaa majoitusta Oktobirdfestiin osallistuville

• 32 euroa/vrk/hlö (3 hengen huoneissa)
• 42 euroa/vrk/hlö (2 hengen huoneissa)

sis. aamiaisen ja iltasaunan. Osassa huoneissa minikeittiö tai sauna, parveke merinäköalalla, televisio, WC/suihku, huoneet savuttomia, WLAN.
Lisäksi Lokkilinja tarjoaa lounasta 9,50 €/hlö päivittäin.
 

ILMOITTAUTUMINEN

Lisätietoja, ilmoittautumisia ja huonevarauksia voi tehdä Toni Uusimäelle (toni.uusimaki(ät)roller.fi / 0440170379). Yhdistyksen sivuille avataan vielä ilmoittautumislomake, mutta voit tehdä jo nyt mailitse tai puhelimitse ilmoittautumiset/-varaukset.

LADATTAVAT

• Ohjelmalehti (A4)
• Lajilista Oktobirdfestiin
• Raksilista (Syysralli) (tulee ladattavaksi keskiviikon 30.9. aikana)

Lauantaina 9. toukokuuta taistellaan lintutorneissa eli Tornien taisto on täällä taas! Leikkimielistä kisaa pystyy nyt myös seuraamaan somesta. Tarkemmin tietoja töytyy BirdLife Suomen sivuilta. KPLY:n taistoon ilmoittautuneet tornit tällä hetkellä (4.5.) ovat

• Kalajoki Letto, lintutorni
• Kalajoki Rahja, Puojiniemi
• Kalajoki Vihaslahti, lintutorni
• Kalajoki Ämmä, lintutorni
• Kannus Viitajärvi, lintutorni
• Kokkola Marinkainen, Harjukari, lintutorni
• Kokkola Rummelö, lintutorni
• Kokkola Vattaja, lintutorni
• Nivala Erkkisjärvi, lintutorni
• Reisjärvi Saarinen, lintutorni
• Uusikaarlepyy Bådaviken, lintutorni
• Uusikaarlepyy Sandören, Larshäll

Kisahuuman kohottamiseksi julkaisemme viimeisen viiden vuoden ajalta kuuden KPLY:n kisatornin tuloskehitykset alla olevassa kuvassa.

Lauantaina 18.4. pidettiin Keski-Pohjanmaalla muutontarkkailupäivä. Tuuli oli kääntynyt pohjoisesta länsituuleksi aamuyön aikana. Massiivista isojen lintujen muuttoryntäystä ei havaittu. Puolen päivän aikaan alkoi kuitenkin petomuutto ja erityisesti Kalajoen Pitkäsenkylällä havaittiin mukavia määriä ja lajeja petolintuja. Kuvassa on esitetty tarkkailupisteet, joissa oli seurantaa lauantaina.

Päivän parhaimpia havaintoja muutontarkkailupisteistä:

Vuonna 2013 selkälokki (Larus fuscus) oli BirdLife Suomen Vuoden lintu. Selkälokkien parimäärät laskettiin kaikissa alueyhdistyksissä. Edellisen kerran selkälokki oli vuoden laji 10 vuotta aikaisemmin, vuonna 2003. Kannanarviolla saatiin tietoa selkälokkikannan muutoksesta viimeisen 10 vuoden aikana. Laskennat KPLYn alueella saatiin toteutettua melko kattavasti. Vain Pietarsaaren-Uudenkaarlepyyn alueella jouduttiin turvautumaan osittain vuosien 2012 tai 2011 laskentatietoihin.

Selkälokin kokonaiskanta oli koko Suomessa taantunut kymmenessä vuodessa 17 %, 8 800 parista 7300 pariin. Keskipohjanmaalla koko Suomen kannasta pesii vähän yli 18 % (1320 paria). KPLYn alueella selkälokki oli pitänyt pintansa ja kanta on säilynyt vakaana vuoteen 2003 verrattuna. Alueellisia muutoksia on kuitenkin havaittavissa, esimerkiksi Kokkolan saariston kanta on pudonnut samana ajanjaksona alle puoleen (noin 200 pariin). Toisaalta mm. Pietarsaari-Uusikaarlepyyn ja Kalajoen kanta on oli vastaavasti kasvanut.

Valtaosa KPLYn selkälokeista pesii ulkosaaristossa, yksittäisiä pareja löytyi sisämaan erämaisilta järviltä, mm. Lestijärveltä. Selkälokin fuscus-rotua pidetään maailman suomalaisimpana lintuna (valtaosa rodun kannasta pesii Suomessa), lieneekö selkälokki siis maailman keskipohjalaisin lintulaji? Kalajoen Maakallassa pesii Suomen suurin yksittäinen selkälokkiyhdyskunta, peräti 240 paria kesällä 2013! Selkälokin menestystä Pohjanmaan rannikolla selittää omalta osaltaan  turkistarhaus. Selkälokki on oppinut hyödyntämään turkistarhoja ja myös peltoja ravintoresurssina. Silti selkälokin tulevaisuus huolestuttaa: lajin poikastuotto on vuodesta toiseen erittäin huono ja samannäköiselle merilokille vuosittain myönnettävät rauhoitusaikaiset ja ylimitoitetut tappoluvat ovat lajin jatkuva uhka. KPLY on pyrkinyt vaikuttamaan näihin uhkiin kannanotoilla, pesimätuottoselvityksillä ja valituksilla tappoluvista.

Lue lisää Selkälokkivuoden tuloksista BirdLife Suomen sivuilta.

Juhani Hannila, KPLY:n Selkälokkivastaava