KPLY:n sääntömääräinen kevätkokous perjantaina 27.3.2015 Ylivieskassa, tervetuloa!
KPLY:n sääntömääräinen kevätkokous perjantaina 27.3.2015 Ylivieskassa, tervetuloa!
Vuonna 2013 selkälokki (Larus fuscus) oli BirdLife Suomen Vuoden lintu. Selkälokkien parimäärät laskettiin kaikissa alueyhdistyksissä. Edellisen kerran selkälokki oli vuoden laji 10 vuotta aikaisemmin, vuonna 2003. Kannanarviolla saatiin tietoa selkälokkikannan muutoksesta viimeisen 10 vuoden aikana. Laskennat KPLYn alueella saatiin toteutettua melko kattavasti. Vain Pietarsaaren-Uudenkaarlepyyn alueella jouduttiin turvautumaan osittain vuosien 2012 tai 2011 laskentatietoihin.
Selkälokin kokonaiskanta oli koko Suomessa taantunut kymmenessä vuodessa 17 %, 8 800 parista 7300 pariin. Keskipohjanmaalla koko Suomen kannasta pesii vähän yli 18 % (1320 paria). KPLYn alueella selkälokki oli pitänyt pintansa ja kanta on säilynyt vakaana vuoteen 2003 verrattuna. Alueellisia muutoksia on kuitenkin havaittavissa, esimerkiksi Kokkolan saariston kanta on pudonnut samana ajanjaksona alle puoleen (noin 200 pariin). Toisaalta mm. Pietarsaari-Uusikaarlepyyn ja Kalajoen kanta on oli vastaavasti kasvanut.
Valtaosa KPLYn selkälokeista pesii ulkosaaristossa, yksittäisiä pareja löytyi sisämaan erämaisilta järviltä, mm. Lestijärveltä. Selkälokin fuscus-rotua pidetään maailman suomalaisimpana lintuna (valtaosa rodun kannasta pesii Suomessa), lieneekö selkälokki siis maailman keskipohjalaisin lintulaji? Kalajoen Maakallassa pesii Suomen suurin yksittäinen selkälokkiyhdyskunta, peräti 240 paria kesällä 2013! Selkälokin menestystä Pohjanmaan rannikolla selittää omalta osaltaan turkistarhaus. Selkälokki on oppinut hyödyntämään turkistarhoja ja myös peltoja ravintoresurssina. Silti selkälokin tulevaisuus huolestuttaa: lajin poikastuotto on vuodesta toiseen erittäin huono ja samannäköiselle merilokille vuosittain myönnettävät rauhoitusaikaiset ja ylimitoitetut tappoluvat ovat lajin jatkuva uhka. KPLY on pyrkinyt vaikuttamaan näihin uhkiin kannanotoilla, pesimätuottoselvityksillä ja valituksilla tappoluvista.
Lue lisää Selkälokkivuoden tuloksista BirdLife Suomen sivuilta.
Juhani Hannila, KPLY:n Selkälokkivastaava
KPLY:n tammikuun pinnakisa päättyi! Tässä leikkimielisessä kilpailussa pyrittiin havaitsemaan tammikuun aikana mahdollisimman monta lintulajia KPLY:n alueella. Marjalintuja on ainakin ollut runsaasti ja harvinaisia talvilajeja kuten punarintoja ja mustapääkerttuja on havaittu useita. Syksyisen nakkelivaelluksen jäljiltä on myös paljon pähkinänakkeleita jäänyt talvehtimaan alueelle. Mylös isolokit ja tunturipöllö ovat ilahduttaneet kisaajia.
Nyt on tulosten lähettämisen aika. Omat kisatulokset pyydetään toimittamaan Johan Hasselille sähköpostitse (johan.hassel(at)ekoso.fi) 6.2.2015 mennessä. Erillistä purkutilaisuutta kisasta ei järjestetä. Tulokset tullaan julkaisemaan yhdistyksen www-sivuilla, facebook-sivulla ja sähköpostilistalla.
KPLY ja BirdLife Suomi kutsuu sinut mukaan Pihabongaukseen tulevana viikonloppuna 24.-25.1.
Pihabongauksessa tarkkaillaan tuttuja lähiympäristön lintuja. Samalla kerätään arvokasta tietoa maamme talvisesta linnustosta. Tänä vuonna Pihabongaus järjestetään jo kymmenettä kertaa. Säännöllisesti toistuva havainnointi auttaa huomaamaan pitkällä aikavälillä tapahtuvia muutoksia linnustossa. Havaintosi ovat siis meille tärkeitä!
Viime vuonna 19 000 ihmistä tarkkaili talvilintuja yhteensä lähes 13 000 pihalla. Kaikkiaan havaittiin 89 lintulajia ja noin 530 000 lintuyksilöä.
Lisää tietoa tapahtumasta: www.pihabongaus.fi Och här på svenska: www.birdlife.fi/lintuharrastus/pihabongaus-sve.shtml
Pihabongaukseen ei ole osallistumismaksua eikä ennakkoilmoittautumista. Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan lintuaiheisia palkintoja:
Tapahtuman suojelijana toimii tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio. Lue Haukion kutsu Pihabongaukseen.
Tervetuloa osallistumaan Pihabongaukseen!
PÄIVITETTY! Syksyn kuumin lintuharrastustapahtuma KALAJOEN OKTOBIRDFEST järjestetään Kalajoella 1.-5.10.2014. Tapahtuman tarkoituksena on retkeillä Kalajoen upeissa maastoissa, tehdä kahtena päivänä meriretki Rahjan saaristoon ja Maakallaan. Lisäksi lauantaina 4.10. pidetään Kalajoen syysralli, jota ei tänä vuonna järjestetä marraskuusssa.
Lokakuun alku on mitä mainioin runsaille muutoille ja harvinaisuuksille, joten lintuja tullaan havaitsemaan runsaasti.
Tutustu tapahtuman esitteeseen ja ilmoittaudu mukaan! Harrastuksen sosiaalinen puolikin on otettu huomioon. Särkille on järjestetty edullista majoitusta osallistujille ja joka ilta pidetään iltahuuto, jossa käydään läpi päivän parhaat havainnot ja suunnitellaan seuraavan päivän retkiä.
Maakallan retki tehdään meriretkiä järjestävän yrityksen kautta ja retki on maksullinen. Huomaathan, että paikkoja kyseiselle retkelle on rajoitetusti, joten ilmoittaudu heti!
Jos et pääse osallistumaan joka päivä retkille, ei haittaa, vaan voit vapaasti valita mille päiville ja retkille osallistut. Ilmoittautumisia tapahtumaan otetaan vastaan 21.9.2014 asti.
Retket ja tapahtuma on tarkoitettu niin harrastusta aloittaville kuin kokeneillekin harrastajille. Tätä tapahtumaa ei kannata jättää väliin!
Tässä lehdessä on lisää tietoa tapahtumasta tapahtumaan tai ralliin osallistuville. Tulosta lehti tarvittaessa itsellesi. Ralliin liittyvät kaavakkeet tulevat vielä ladattavaksi sivuille torstain 2.10. aikana.
Tervetuloa mukaan!
Taas on tullut se aika vuodesta, kun lintuharrastajat kautta maan kiipeävät torneihin ja kököttävät siellä kahdeksan tuntia. Kyllä! Vuoden 2014 TORNIEN TAISTO on huomenna lauantaina 3.5.
Keski-Pohjanmaalta Tornien taistoon osallistuvat ainakin seuraavat paikat:
– Kalajoki Himangan Meksinkallio
– Kalajoki Letto
– Kalajoki Ämmä
– Kalajoki Vihaslahti
– Kokkola Rummelö
– Kokkola Marinkainen Harjukari
– Kokkola Vattaja
– Kruunupyy Hällörsfjärden
– Nivala Erkkisjärvi
– Nivala Vähäjärvi
– Reisjärvi Saarinen
– Toholampi Viitajärvi
– Uusikaarlepyy Bådaviken
– Uusikaarlepyy Sandören Larshäll
Kaikkiaan tapahtumaan osallistuu yli 330 lintutornia. Viime vuoden voittajajoukkue Hangosta havaitsi 115 lajia. Paras keskipohjalainen joukkue oli Vattajan Luolakahlaajat, jotka havaitsivat 97 lajia ja sijoittuvat yhdeksänneksi. Myös vuotuinen maakunnan parhaimman tornin titteli on jaossa myös tänä vuonna! Löytyykö Kalajoelta tämän vuoden mestari? Vai onko maakunnan taisto Vattajan ja Marinkaisten välinen välien selvittely? Kaikkiin näihin kysymyksiin saadaan vastaus huomenna iltapäivällä! Tulossivu avataan BirdLife Suomen www-sivuille.
Yleisö on myös tervetullut vierailemaan torneilla. Taiston lomassa torneilla opastetaan lintuharrastuksen saloihin. Ja useimmilla torneilla on nuotiopaikat lähellä, joten tervetuloa koko perheen voimalla eväsretkelle maakunnan hienoimpiin luontokohteisiin!
– Tornien taisto (BirdLife Suomi)
Vielä 90-luvulla järjestettiin valtakunnallisia muutontarkkailupäiviä, mutta nykyään tilalle on tullut Tornien taistoa sun muuta tapahtumaa. Nyt KPLY kuitenkin palauttaa takaisin muutontarkkailupäivän, ainakin maakunnallisesti. Käynnissä oleva MAALI-hanke kaipaa vielä täydennyksiä muuttoreiteistä. Muutontarkkailupäivällä on tarkoitus tuottaa tätä tietoa. Tiira-havaintojärjestelmän avulla tarkkailupisteiden tuloksia voidaan verrata ja analysoida tarkemmin kuin ennen.
Muutontarkkailupäiväksi on sovittu lauantai 19.4. Havainnointi kannattaa aloittaa kohteessa jo aamun sarastaessa ja jatkaa mahdollisuuksien mukaan niin pitkään kuin mahdollista. Kannattaa muistaa, että esim. kurjet ja petolinnut voivat olla muutolla vielä pitkälti iltapäivän puolella. Lyhyemmätkin tarkkailujakson ovat toki tärkeitä.
Alapuolella olevista linkeistä on ladattavana muutontarkkailulomake sekä esimerkin omaisesti täytetty lomake malliksi. Toivomuksena on kuitenkin, että jokainen tarkkailupiste tallentaa päivän havainnot mahdollisimman tarkasti tiiraan. Lomakkeet ovat siis oiva apuväline havaintojen kirjaamiseen maastossa. Isoista linnuista toivotaan mahdollisimman tarkkoja havaintotietoja mm. tarkkoja lukumääriä parveittain, lentosuunta, lentokorkeus, ohitusajankohta ja ohituspuoli. BirdLife Suomen kotisivuilta löytyy havaintojen merkitsemisohje. Kannattaa käydä tutustumassa, jos kaavakkeen tiedot +-, III jne. eivät ole tuttuja. Pienemmistä linnuista muuttosummia kannattaa merkitä ylös esim. tunnin jaksoina. Muutontarkkailupisteitä tulisi olla mahdollisimman kattavasti läpi koko maakunnan. Valitse siis joku piste, josta on erityisen hyvä ja laaja näkymä tai olet havainnut lintujen muuton keskittyvän kyseiselle alueelle. Tällaisia otollisia paikkoja ovat peltoaukeat, korkeat mäet (laskettelumäet, patoharjanteet), tornit sekä järvien ja meren rannikot.
Edellisvuosina muutontarkkailulla on selvitetty hanhimuuttoa ja ainakin kyseisissä paikoissa on ollut muutonhavainnointia
– Kalajoki: Pitkäsenkylä, Eihveli
– Ylivieska: kaatopaikka, Peltoaukea
– Sievi: laskettelumäki (puusto haittaa näkyvyyttä?)
– Nivala: Hitura
– Haapajärvi: peltoaukea.
– Pedersöre: Östensön ravirata
– Kaustinen: laskettelumäki
– Kokkola: Köykärinmäki, Roskaruka (puusto haittaa näkyvyyttä)
Muita kohteita voisivat olla esim.
– Kruunupyy: Alaveteli, Överby/Bråtö/Laajalahti
– Kokkola: Laajalahti, Ullavanjärven alue, Pahkaneva
– Halsua: Venetjoen tekojärven pato
– Lestijärvi: Lestinjärvi
– Reisjärvi: Kalajan peltoaukea
– Pyhäjärvi: Vuohtomäen torni, kaivoksen padot
– Kalajoki: Tomujoki
– Ylivieska: Niemelänkylä
Toivomme, että tämä houkuttelee jäsenistöä mukaan päivän tapahtumaan ja havainnoitsijat ilmoittavat suunnitellun havainnointipaikkansa etukäteen Hannu Tikkasella, jotta voidaan suunnitella, että havainnointiverkko olisi mahdollisimman kattava. Säätiedotukset lupaavat lämpenevää loppuviikoksi ja tuulikin pitäisi kääntyä eteläpuoleiseksi, joten muuttorynnitys tulee varmasti olemaan näyttävää. Lisätietoja voi kysyä Hannu Tikkaselta (hannu.tikkanen(at)ramboll.fi tai puh. 0400 162072).
– Esimerkki lomakkeen täyttämisestä