Tankarissa rengastetun rusorintakertun alalaji varmistui

Rusorintakerttu alalaji albistriata (c) Toni Uusimäki / Roller.fiKokkolan Tankarissa 4. kesäkuuta 2011 rengastetun rusorintakertun (Sylvia cantillans) alalaji määrittyi Oulun yliopistossa tehtävissä DNA-tutkimuksissa, jotka BirdLife Suomen Rariteettikomitea on tilannut. DNA-tutkimusten rahoittajana toimii Bongariliitto. Tutkimuksissa Tankarin rusorintakerttunaaraan alalajiksi määrittyi itäinen alalaji albistriata. Kyseisen yksilön tuntomerkit (erityisesti pyrstön kuviointi) olivat ristiriitaiset, joten DNA-analyysi antoi tärkeää lisätietoa. Kyseessä oli KPLY:n toinen havainto lajista.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

KPLY mukana Kokkolan Outdoor -messuilla

KPLY mukana luonto- ja erämessuilla Kokkolan Urheilutalolla perjantaista sunnuntaihin 13.-15.6. KPLY:llä on oma messuteltta, jossa esitellään lintuharrastukseen liittyvää toimintaa. Harrastusvälineistöä pääsee myös testaamaan. Voit osallistua vuoden lintu 2014 -kyselyyn. Samalla keräämme havaintoja laulujoutsenesta. Kyselyyn osallistuneiden kesken arvotaan Keski-Pohjanmaan lintupaikkaoppaan. Tarjolla on myös määrityspähkinää ja oikein vastanneiden kesken arvotaan myös lintupaikkaopas. Yhdistyksen messuemännät ja -isännät auttavat lisäksi nikkaroimaan linnunpöntön.

Tule tutustumaan yhdistyksen toimintaan! Tervetuloa!

 

 

Tornien taisto 3.5.

Taas on tullut se aika vuodesta, kun lintuharrastajat kautta maan kiipeävät torneihin ja kököttävät siellä kahdeksan tuntia. Kyllä! Vuoden 2014 TORNIEN TAISTO on huomenna lauantaina 3.5.

Keski-Pohjanmaalta Tornien taistoon osallistuvat ainakin seuraavat paikat:

– Kalajoki Himangan Meksinkallio
– Kalajoki Letto
– Kalajoki Ämmä
– Kalajoki Vihaslahti
– Kokkola Rummelö
– Kokkola Marinkainen Harjukari
– Kokkola Vattaja
– Kruunupyy Hällörsfjärden
– Nivala Erkkisjärvi
– Nivala Vähäjärvi
– Reisjärvi Saarinen
– Toholampi Viitajärvi
– Uusikaarlepyy Bådaviken
– Uusikaarlepyy Sandören Larshäll

Kaikkiaan tapahtumaan osallistuu yli 330 lintutornia. Viime vuoden voittajajoukkue Hangosta havaitsi 115 lajia. Paras keskipohjalainen joukkue oli Vattajan Luolakahlaajat, jotka havaitsivat 97 lajia ja sijoittuvat yhdeksänneksi. Myös vuotuinen maakunnan parhaimman tornin titteli on jaossa myös tänä vuonna! Löytyykö Kalajoelta tämän vuoden mestari? Vai onko maakunnan taisto Vattajan ja Marinkaisten välinen välien selvittely? Kaikkiin näihin kysymyksiin saadaan vastaus huomenna iltapäivällä! Tulossivu avataan BirdLife Suomen www-sivuille.

Yleisö on myös tervetullut vierailemaan torneilla. Taiston lomassa torneilla opastetaan lintuharrastuksen saloihin. Ja useimmilla torneilla on nuotiopaikat lähellä, joten tervetuloa koko perheen voimalla eväsretkelle maakunnan hienoimpiin luontokohteisiin!

 

LINKIT

Tornien taisto (BirdLife Suomi)

Vuoden 2013 tulokset

 

 

Muutontarkkailupäivä 18.4.2015

Viime vuonna tarkkailtiin muuttoa pitkästä aikaa maakunnallisesti ns. muutontarkkailupäivänä. Käynnissä oleva MAALI-hanke kaipaa vielä täydennyksiä muuttoreiteistä. Muutontarkkailupäivällä on tarkoitus tuottaa tätä tietoa. Tiira-havaintojärjestelmän avulla tarkkailupisteiden tuloksia voidaan verrata ja analysoida tarkemmin kuin ennen.

Muutontarkkailupäiväksi on sovittu lauantai 18.4. Havainnointi kannattaa aloittaa kohteessa jo aamun sarastaessa ja jatkaa mahdollisuuksien mukaan niin pitkään kuin mahdollista. Suositeltu tarkkailujaksu on klo 6.00-13,00. Kannattaa kuitenkin muistaa, että esim. kurjet ja petolinnut voivat olla muutolla vielä pitkälti iltapäivän puolella. Lyhyemmätkin tarkkailujakson ovat toki tärkeitä. Jos sää on todella huono lauantaina, niin varapäiväksi on sovittu sunnuntai 19.4.

Alapuolella olevista linkeistä on ladattavana muutontarkkailulomake sekä esimerkin omaisesti täytetty lomake malliksi. Toivomuksena on kuitenkin, että jokainen tarkkailupiste tallentaa päivän havainnot mahdollisimman tarkasti tiiraan. Lomakkeet ovat siis oiva apuväline havaintojen kirjaamiseen maastossa. Isoista linnuista toivotaan mahdollisimman tarkkoja havaintotietoja mm. tarkkoja lukumääriä parveittain, lentosuunta, lentokorkeus, ohitusajankohta ja ohituspuoli. BirdLife Suomen kotisivuilta löytyy havaintojen merkitsemisohje. Kannattaa käydä tutustumassa, jos kaavakkeen tiedot +-, III jne. eivät ole tuttuja. Pienemmistä linnuista muuttosummia kannattaa merkitä ylös esim. tunnin jaksoina. Muutontarkkailupisteitä tulisi olla mahdollisimman kattavasti läpi koko maakunnan. Valitse siis joku piste, josta on erityisen hyvä ja laaja näkymä tai olet havainnut lintujen muuton keskittyvän kyseiselle alueelle. Tällaisia otollisia paikkoja ovat peltoaukeat, korkeat mäet (laskettelumäet, patoharjanteet), tornit sekä järvien ja meren rannikot.

Edellisvuosina muutontarkkailulla on selvitetty hanhimuuttoa ja ainakin kyseisissä paikoissa on ollut muutonhavainnointia

  • Kalajoki: Pitkäsenkylä, Eihveli
  • Ylivieska: kaatopaikka, Peltoaukea
  • Sievi: laskettelumäki
  • Nivala: Hitura
  • Haapajärvi: peltoaukea.
  • Pedersöre: Östensön ravirata
  • Kaustinen: laskettelumäki
  • Kokkola: Köykärinmäki, Roskaruka

Muita kohteita voisivat olla esim.

  • Kruunupyy: Alaveteli, Överby/Bråtö/Laajalahti
  • Kokkola: Laajalahti, Ullavanjärven alue, Pahkaneva
  • Halsua: Venetjoen tekojärven pato
  • Lestijärvi: Lestinjärvi
  • Reisjärvi: Kalajan peltoaukea
  • Pyhäjärvi: Vuohtomäen torni, kaivoksen padot
  • Kalajoki: Tomujoki
  • Ylivieska: Niemelänkylä

Toivomme, että tämä houkuttelee jäsenistöä mukaan päivän tapahtumaan ja havainnoitsijat ilmoittavat suunnitellun havainnointipaikkansa etukäteen Toni Uusimäelle. Tämän avulla voidaan suunnitella, että havainnointiverkko olisi mahdollisimman kattava. Säätiedotukset lupaavat edelleen pohjoisen puoleisia virtauksia loppuviikoksi, mutta keväällä sää voi muuttua ennustuksista huolimatta. Lisätietoja voi kysyä Toni Uusimäeltä (toni.uusimaki@roller.fi tai puh. 0440  170379).

 

Linkit

 

 

Muutontarkkailupäivä 19.4.2014

Vielä 90-luvulla järjestettiin valtakunnallisia muutontarkkailupäiviä, mutta nykyään tilalle on tullut Tornien taistoa sun muuta tapahtumaa. Nyt KPLY kuitenkin palauttaa takaisin muutontarkkailupäivän, ainakin maakunnallisesti. Käynnissä oleva MAALI-hanke kaipaa vielä täydennyksiä muuttoreiteistä. Muutontarkkailupäivällä on tarkoitus tuottaa tätä tietoa. Tiira-havaintojärjestelmän avulla tarkkailupisteiden tuloksia voidaan verrata ja analysoida tarkemmin kuin ennen.

Muutontarkkailupäiväksi on sovittu lauantai 19.4. Havainnointi kannattaa aloittaa kohteessa jo aamun sarastaessa ja jatkaa mahdollisuuksien mukaan niin pitkään kuin mahdollista. Kannattaa muistaa, että esim. kurjet ja petolinnut voivat olla muutolla vielä pitkälti iltapäivän puolella. Lyhyemmätkin tarkkailujakson ovat toki tärkeitä.

Alapuolella olevista linkeistä on ladattavana muutontarkkailulomake sekä esimerkin omaisesti täytetty lomake malliksi. Toivomuksena on kuitenkin, että jokainen tarkkailupiste tallentaa päivän havainnot mahdollisimman tarkasti tiiraan. Lomakkeet ovat siis oiva apuväline havaintojen kirjaamiseen maastossa. Isoista linnuista toivotaan mahdollisimman tarkkoja havaintotietoja mm. tarkkoja lukumääriä parveittain, lentosuunta, lentokorkeus, ohitusajankohta ja ohituspuoli. BirdLife Suomen kotisivuilta löytyy havaintojen merkitsemisohje. Kannattaa käydä tutustumassa, jos kaavakkeen tiedot +-, III jne. eivät ole tuttuja. Pienemmistä linnuista muuttosummia kannattaa merkitä ylös esim. tunnin jaksoina. Muutontarkkailupisteitä tulisi olla mahdollisimman kattavasti läpi koko maakunnan. Valitse siis joku piste, josta on erityisen hyvä ja laaja näkymä tai olet havainnut lintujen muuton keskittyvän kyseiselle alueelle. Tällaisia otollisia paikkoja ovat peltoaukeat, korkeat mäet (laskettelumäet, patoharjanteet), tornit sekä järvien ja meren rannikot.

Edellisvuosina muutontarkkailulla on selvitetty hanhimuuttoa ja ainakin kyseisissä paikoissa on ollut muutonhavainnointia
– Kalajoki: Pitkäsenkylä, Eihveli
– Ylivieska: kaatopaikka, Peltoaukea
– Sievi: laskettelumäki (puusto haittaa näkyvyyttä?)
– Nivala: Hitura
– Haapajärvi: peltoaukea.
– Pedersöre: Östensön ravirata
– Kaustinen: laskettelumäki
– Kokkola: Köykärinmäki, Roskaruka (puusto haittaa näkyvyyttä)

Muita kohteita voisivat olla esim.
– Kruunupyy: Alaveteli, Överby/Bråtö/Laajalahti
– Kokkola: Laajalahti, Ullavanjärven alue, Pahkaneva
– Halsua: Venetjoen tekojärven pato
– Lestijärvi: Lestinjärvi
– Reisjärvi: Kalajan peltoaukea
– Pyhäjärvi: Vuohtomäen torni, kaivoksen padot
– Kalajoki: Tomujoki
– Ylivieska: Niemelänkylä

Toivomme, että tämä houkuttelee jäsenistöä mukaan päivän tapahtumaan ja havainnoitsijat ilmoittavat suunnitellun havainnointipaikkansa etukäteen Hannu Tikkasella, jotta voidaan suunnitella, että havainnointiverkko olisi mahdollisimman kattava. Säätiedotukset lupaavat lämpenevää loppuviikoksi ja tuulikin pitäisi kääntyä eteläpuoleiseksi, joten muuttorynnitys tulee varmasti olemaan näyttävää. Lisätietoja voi kysyä Hannu Tikkaselta (hannu.tikkanen(at)ramboll.fi tai puh. 0400 162072).

 

Linkit

Muutontarkkailulomake

Esimerkki lomakkeen täyttämisestä

 

 

Yhdistysretki Viroon

Tänä keväänä järjestetään yhdistysretki Viron parhaimmille lintupaikoille 21.-25.5. Retkikohteina mm. Pärnun alue, Matsalun kosteikko ja mahdollisesti Saarenmaa.

Alustava aikataulu:
 – ke 21.5. lähtö Suomesta ja saapuminen Tallinnaan illalla. Majoittuminen
Tallinna/Pärnu
 – to 22.5. Retkeilyä Kablin ja Pärnun alueilla
 – pe 23.5. Retkeilyä Pärnun ja Matsalun alueella, mahdollisesti
siirtyminen Saarenmaalle
 – la 24.5. Retkeilyä Matsalussa/Saarenmaalla
 – su 25.5. Aamuretki Länsi-Viroon ja paluu Suomeen

Viime vuoden retkellä havaittiin mm. pikkukiljukotkia, niittysuohaukkoja, valkosiipitiiroja, sitruunavästäräkkejä, ruokosirkkalintuja, viitatiaisia, valkoselkätikka, leveäpyrstökihu, keltahemppo, pikkusieppo ym. sekä tuhansittain hanhia.

Tänä vuonna ajankohta on hivenen myöhempi, joka tarkoittaa että hanhia tullaan todennäköisesti näkemään vähemmän, mutta esim. yölaulajia/laululintuja on varmasti saapunut viime vuoden retkeä enemmän.

Jos kiinnostuksesi heräsi upeasta linturetkestä, niin ole pikimiten yhteydessä Toni Uusimäkeen joko sähköpostilla (toni.uusimaki(a)roller.fi) tai puhelimitse (0440 170379). Tonilta voit tilata myös retkiraportin viime vuoden reissusta.

 

 

Lähes 200 linnunpönttöä valmistui KPLY:n talkoissa

Lintukerho Viklo pönttöpaja.

Viklon talkoot 8.3.

Lasten ja nuorten Lintukerho Viklon linnunpönttötalkoissa lauantaina 8.3. Kokkolan Jänismaalla ahkeroi 15 yhdistyksen jäsentä ja kerholaista. UPM-Kymmene Oyj:n lahjoittamasta lautatavarasta syntyi ahkerissa käsissä noin 100 pikkulinnunpönttöä. Pöntöt sijoitetaan yhdistyksen toimesta alueen metsiin helpottamaan lintujen asuntopulaa.

Pönttökairatalkoot 20.-21.3.

KPLY vuokrasi yhdessä Kokkolanseudun riistanhoitoyhdistyksen kanssa pönttökairan. Kahtena iltana yhdistyksen kymmenen jäsentä sorvasi lähes 100 kuusi-, haapa- ja mäntypönttöaihiota. Pönttöjä tehtiin mm. pienille tiaisille, kirjosiepoille, kottaraisille, uuttukyyhkylle, helmipöllölle ja vesilinnuille. Lisäksi valmistui parisenkymmentä varpuspöllö/liito-oravapönttöä. Yhteensä Kruunupyy-Pedersöre-Kokkola alueelle valmistui metsästysseurojen ja  KPLY:n toimesta kahden viikon aikana noin 900 linnunpönttöä. Puutavaran KPLY:n pönttöihin lahjoitti ystävällisesti UPM-Kymmene Oyj.

 

Kiitokset kaikille mukana ahkeroineille!

 

Korkein hallinto-oikeus kumosi merimetsokannan vähentämisluvan

Korkein hallinto-oikeus on 7. maaliskuuta antamassaan vuosikirjapäätöksessä todennut Uudenkaarlepyyn merimetsokannan vähentämiseksi myönnetyn luvan lainvastaiseksi.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus oli toissa vuonna myöntänyt luvan 150 merimetsoyksilön pyytämiseen ja ampumiseen Uudessakaarlepyyssä.

Keski-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys valitti päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen. KPLY:n mukaan hakemuksessa oli lintudirektiivin vastaisesti haettu lupaa merimetsokannan harventamiseen, eikä vahinkojen torjumiseen. Lisäksi hakemuksessa lueteltujen vahinkojen ei voitu osoittaa olleen yksiselitteisesti merimetsojen aiheuttamia.

Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi valituksen, jonka jälkeen KPLY valitti päätöksestä edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen samoin perustein.

KHO:n tuoreen päätöksen mukaan lintudirektiivin 9. artiklassa tarkoitetun poikkeuksen soveltaminen olisi edellyttänyt eriteltyä ja täsmällistä selvitystä merimetsojen aiheuttamista vahingoista.

Alueella pesivien merimetsojen runsastumisesta huolimatta alueen kalavesille ei voitu katsoa aiheutuvan poikkeusluvan edellyttämää vakavaa vahinkoa. KHO:n mukaan ELY-keskuksen olisi pitänyt neuvotella asiasta riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa sekä tarvittaessa selvittää vahinkojen määrää kalasaalistietojen perusteella.
 

Suomeen merimetsot ovat levittäytyneet Keski-Euroopasta, jonka alkuperäiseen pesimälajistoon merimetso kuuluu. Tällä erää merimetso on pesinyt Suomessa vuodesta 1996, mutta lajin tiedetään pesineen meillä myös 1700-luvulla. Viime vuonna Suomessa pesi noin 18 500 paria merimetsoja ja valtaosa pesimäkannasta sijoittuu eteläiseen Suomeen.

 

LINKIT

– Korkeimman hallinto-oikeuden päätös

– BirdLife Suomen mediatiedote

 

 

Kutsu sääntömääräiseen kevätkokoukseen

Kutsu jäsenille!

Keski-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen sääntömääräinen KEVÄTKOKOUS pidetään torstaina 13.03.2014, klo 18.30 alkaen Kokkolan kaupungintalolla (Kauppatori 5), kokoushuone Mercatorissa. Esillä sääntömääräiset asiat: mm. toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2013 sekä tulevat tapahtumat.

Kokouksen päätteeksi nähdään Juhani Hannilan linturetkikuvia talvisesta Kaliforniasta ja Hannu Tikkanen kertoo MAALI-hankkeen tilanteesta.

Kokouksessa on kahvitarjoilu.

TERVETULOA!

 

 

Tammikisa päättynyt!

Perin merkillinen tammikuu on nyt takana ja samalla tammikisa on päättynyt. Alkupuolisko kuusta oli poikkeuksellisen leuto ja puolen kuun maissa elohopea putosi kunnolla jäädyttäen merenkin. Tiirasta on voinut seurata lajien löytymystä, mutta kuka on nähny mitäkin ja onko jotain havaintoja pimitetty vanhan kunnon tyyliin. Erillistä purkua rallile ei pidetä vaan lajilistat voi lähettää Johan Hasselille 7.2. mennessä. Tulokset julkaistaan yhdistyksen www-sivuilla lauantaina 8.2.