Birdlife Keski-Pohjanmaa ry

Kalajoen 10. syysralli 2009 – Purkukaavio

admin

Joukkueet huutojärjestyksessä

1. Pohjoisesta etelään (S. Kalliokoski, J. Karvonen ja J. Rasmus), lajeja 76

2. Lopun laiskat (I. Kojola ja P. Ruuska), lajeja 54

3. Tupalipin Pullistus (J. Meski, H. Taavetti ja T. Väyrynen), lajeja 87

4. Härkäpäät (R. Halmeenpää, P. Pelttari, T. Jaakkonen ja J. Österberg), lajeja 74

5. Wanha Woima (M. Maarala, E. Lämsä ja S. Pudas), lajeja 77

6. Kevään ensimmäinen retki (M. Kumpulainen, A. Tuominen ja T. Uusimäki), lajeja 83

7. Nuorennusleikkaus (J. Hannila, K. Pynssi, H. Tikkanen ja S. Salonkoski), lajeja 67

8. Karhukopla (P. Liimatta, A. Kurikka, R. Orti ja J. Hautamäki), lajeja 70

 

    1 2 3 4 5 6 7 8  
1 Silkkiuikku x x x x x x x x 8
2 Merimetso x x x x x x x x 8
3 Kyhmyjoutsen x   x x x x x x 7
4 Joutsen x x x x x x x x 8
5 Haapana x x x x x x x x 8
6 Sinisorsa x   x x x x x x 7
7 Jouhisorsa       x     x   2
8 Tukkasotka x x x x x x x x 8
9 Pilkkasiipi x   x     x x x 5
10 Mustalintu x   x x x x x   6
11 Telkkä x x x x x x x x 8
12 Tukkakoskelo x x x x x x x x 8
13 Isokoskelo x x x x x x x x 8
14 Merikotka x   x x x x x x 7
15 Kanahaukka x x x   x   x   5
16 Varpushaukka   x x x x x x x 7
17 Pyy     x   x x     3
18 Teeri x x x     x     4
19 Tylli x x x x x x x x 8
20 Suosirri x   x x x x x x 7
21 Taivaanvuohi x   x x x x x x 7
22 Naurulokki x x x x x x x x 8
23 Kalalokki x x x x x x x x 8
24 Harmaalokki x x x x x x x x 8
25 Merilokki x x x x x x x x 8
26 Kesykyyhky x x x x x x x x 8
27 Sepelkyyhky x x x x x x x   7
28 Turkinkyyhky x   x x x x   x 6
29 Käpytikka x x x x x x x x 8
30 Kiuru x x x x x x x x 8
31 Niittykirvinen x   x x x x x x 7
32 Västäräkki x x x x x x   x 7
33 Rautiainen x   x x   x     4
34 Punarinta x x x x x x x x 8
35 Mustarastas x x x x x x x x 8
36 Räkättirastas x x x x x x x x 8
37 Laulurastas x x x x x x x x 8
38 Punakylkirastas x x x x x x x x 8
39 Tiltaltti     x x x x     4
40 Hippiäinen x x x x x x   x 7
41 Hömötiainen x x x x x x x x 8
42 Töyhtötiainen x x x x x x x x 8
43 Kuusitiainen x x   x   x x   5
44 Sinitiainen x x x x x x x x 8
45 Talitiainen x x x x x x x x 8
4centerborder: #9999cc 1px solid/td style=x style= style=x/tdcenter6 Puukiipijä x   x x x x x   6
47 Isolepinkäinen x   x   x x     4
48 Närhi x x x x x x x x 8
49 Harakka x x x x x x x x 8
50 Naakka x x x x x x x x 8
51 Varis x x x x x x x x 8
52 Korppi x x x x x x x x 8
53 Kottarainen x   x x   x x x 6
54 Varpunen x x x x x x x x 8
55 Pikkuvarpunen x   x x x x x x 7
56 Peippo x   x x x x   x 6
57 Järripeippo x   x x x x x x 7
58 Viherpeippo x x x x x x x x 8
59 Vihervarpunen x x x x x x x x 8
60 Urpiainen x x x x x x x x 8
61 Pikkukäpylintu                 0
62 Punatulkku x x x x x x x x 8
63 Keltasirkku x x x x x x x x 8
64 Pajusirkku x x x x x x x x 8
    59 44 61 58 57 61 54 52  
  Iso-/Pikkukäpylintu   x x x         3
  Kihulaji           x     1
  Gavia sp             x   1
  Anser sp               x 1
  Buteo sp               x 1
  PFalco               x 1
  Phylloscopus sp               x 1
    59 45 62 59 57 62 55 56  
65 Kulorastas x x x x   x x x 7
66 Tilhi x x x   x x   x 6
67 Pyrstötiainen x x x x x x x x 8
68 Fasaani x     x x x     4
69 Tavi x   x x x   x   5
70 Alli     x     x     2
71 Kapustarinta x x x x x x x x 8
72 Pikkusirri x x x x x x   x 7
73 Uivelo x   x           2
74 Sinisuohaukka   x x x x x   x 6
75 Selkälokki x   x   x       3
76 Pulmunen       x       x 2
77 Ampuhaukka     x   x x     3
78 Pulmussirri x     x   x x   4
79 Palokärki     x   x   x   3
80 Pähkinähakki x         x x x 4
    70 51 74 68 67 73 62 64  
81 Pohjantikka x             1
82 Pikkutikka x x           x 3
83 Peltopyy     x x x x x   5
84 Suokukko     x x x       3
85 Isokäpylintu         x x     2
86 Jänkäkurppa x   x   x x   x 5
87 Lapasotka     x   x   x   3
88 Riekko         x     x 2
89 Piekana x               1
90 Kuikka   x             1
    74 53 78 70 73 76 64 67  
91 Harmaahaikara x   x   x x x x 6
92 Härkälintu       x         1
93 Hemppo     x   x       2
94 Lapinsirkku           x     1
95 Metsähanhi       x     x   2
96 Kirjosiipikäpylintu x             x 2
97 Pajulintu   x x           2
98 Mustapääkerttu     x           1
99 Huuhkaja       x         1
100 Lehtokurppa     x   x       2
    76 54 83 73 76 78 66 69  
101 Varpuspöllö           x     1
102 Lapinpöllö             x   1
103 Uuttukyyhky     x         x 2
104 Mustavaris     x   x       2
105 Tundrakurmitsa       x         1
106 Metso     x     x     2
107 Ruokki     x           1
108 Hiiripöllö           x     1
109 Luotokirvinen           x     1
110 Lapinkirvinen           x     1
    76 54 87 74 77 83 67 70  

/strong

Kalajoen syysralli

Elonkorjuu -pinnakilpailu

admin

Päijät-Hämeen Lintutieteellinen Yhdistys on haastanut sisämaayhdistykset elokuun mittaiseen Elonkorjuu-pinnakilpailuun. KPLY ottaa haasteen vastaan sisämaan kuntien voimalla. Keski-Pohjanmaan kisa-alue koostuu seuraavista kunnista: Alavieska, Haapajärvi, Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Nivala, Pyhäjärvi, Reisjärvi, Sievi, Toholampi, Veteli ja Ylivieska.

Kilpailun etenemistä voit seurata PHLY:n www-sivuilla. Kilpailun voittaja on se yhdistys, jonka alueella havaitaan elokuun aikana eniten lintulajeja. Mukaan kelpaavat havainnot, jotka on ilmoitettu Tiira -lintutietopalveluun. Vielä voit tehdä myös atlashavaintoja ja retkeillä sisämaan parhaimmilla retkikohteilla ja edistää samalla Keski-Pohjanmaan lintupaikkaopas -hanketta. Kaikki harrastajat maastoon 1.8. alkaen. Eiköhän hoideta potti kotiin?

 

Elonkorjuu

Tammikisa 2009 – Tulokset

admin

Viime vuotisten tammikisojen tapaan vuoden 2009 tammikisan voitto meni Pietarsaareen. Voittajaksi selvällä pinnaerolla nousi Leo Saarijärvi 68 lajilla. Leon listalta löytyivät mm. kuusi lajia pöllöjä, harmaapää- ja valkoselkätikka, nokkavarpunen, isolokki ja viiksitimali. Toiseksi kisassa tuli Marko Knuuttila ja kolmanneksi Kari Koivumäki. Kisaan osallistui yhteensä kuusi rallaaja ja yhteislajimääräksi muodostui 74 lajia.

Tammikisa

Kalajoen 6. Marrasralli 5.11.2005 – Tulokset

admin

Kalajoen 6. Marrasralli käytiin 5.11.2005 ajankohtaan nähden lämpimissä olosuhteissa (max. +7C). Kova lounaistuuli haittasi ajoittain havainnointia. Aamulla merellä oli havaittavissa myös pientä utua, joka myös vähensi näkyvyyttä. Aamupäivän keli oli pilvinen ja puolenpäivän aikaan aurinko kuitenkin pilkahti pilvien lomasta, mutta pian iltapäivän tihkusaderintama pilasi monen joukkueen suunnitelmat täysin.

Joukkueet havaitsivat rallissa yhteensä 77 lajia. Ässiä (= vain yksi joukkue havaitsi lajin) oli kaikkiaan 14 ja rallille uusia lajeja peräti 9 kappaletta (sarvi-/suopöllö, taivaanvuohi, pajusirkku, sinisuohaukka, helmipöllö, kapustarinta, niittykirvinen lehtokurppa ja viirupöllö).

Joukkueita oli maastoon kammennut ennätysmäärä, peräti 11! Rallaajia oli yhteensä 35. Kolme joukkuetta osallistui ensimmäistä kertaa ralliin. Joukkueista viisi tuli Pohjois-Pohjanmaan alueelta ja 6 Keski-Pohjanmaalta. Eteläisin ralliin osallistunut taisi olla sipoolainen!

Kisa oli jälleen kerran tiukka. Voittajiksi tänä vuonna taistelivat ”Siiponjoen sissit” 51 lajilla. Toiseksi ylsi joukkue ”Kaakkurinneva” vain lajin voittajille hävinneenä ja kolmanneksi tuli, myös tänä vuonna Maakallan retkisuunnitelmista poisjättäneet, ”Kallan karttajat”, jonka lajimäärä oli 49. Muidenkin sijojen suhteen taisto oli kireä loppumetreille asti.

 

TULOKSET

1. Siiponjoen sissit (Koistinen, Tuohimaa ja Varpenius), lajeja 51, ei ässiä
2. Kaakkurineva (Pelttari, Pesola ja Saarinen), lajeja 50, 2 ässää (viirupöllö ja metso)
3. Kallan karttajat (Maarala, Hongell, Lämsä ja Pudas) lajeja 49, 2 ässää (järripeippo ja uunilintulaji)
4. Märät murot (Karvonen ja Uusimäki), lajeja 46, 2 ässää (kaakkuri ja kottarainen)
5. Urrpot (Lampila, Jaakkonen ja Velmala), lajeja 44, 2 ässää (uivelo ja palokärki)
6. Sami-Fani (Kaartinen, Takalo, Eskelin ja Timonen), lajeja 43, ei ässiä
7. Ihan ihime (Hannila, Koivumäki ja Pohjoismäki), lajeja 41, 2 ässää (pajusirkku ja lehtokurppa), viimeinen laji 15.30
8. Ranskalainen paahto (Karvonen J., Luukkonen ja Vuonokari), lajeja 41, ei ässiä, viimeinen laji 15.45
9. Peränpitäjät (Björklund, Lehmann ja Saarijärvi), lajeja 38, 2 ässää (kapustarinta ja suo-/Sarvipöllö)
10. Rönkät (Rönkä N. ja Rönkä A.), lajeja 34, 2 ässää (helmipöllö ja taivaanvuohi)
11. Kuva-Tiimi (Asijamaa, Hirvinen, Huhtala, Taarna ja Tuominen), lajeja 33, ei ässiä
Kalajoen syysralli

Kalajoen 7. Marrasralli 4.11.2006 – Tulokset

admin

7. Marrasralli kisattiin kauniissa pakkassäässä. Edellispäivien pakkaset olivat jäädyttäneet kaikki lahdet ja lampareet. Rahjan vesialueet olivat jäässä. Särkkien päältä näkyi hyinen tammikuinen näkymä. Avovesialueita oli siis vähän ja vesilinnut olivat näin ollen kortilla. Aamuinen merisavu heikensi vielä näkyvyyttä ja päivällä rallaajia kiusasi lisäski merellä ollut väreily. Aamulla pakkanen paukutteli -12 astetta. Myöhemmin päivällä pakkanen hieman laantui, mutta koko päivän kuitenkin pysyttiin nollan alapuolella. Aamulla oli täysin tyyntä ja iltapäivällä viresi hienoinen kaakonpuoleinen tuuli. Keli oli muuten aurinkoinen ja mainio. Taivas oli lähes koko päivän pilvetön. Maassa oli noin 15 cm lunta.

Lintuja oli kuitenkin ilahduttavasti ruokinnoilla ja pihlajoissa marjasatoa syömässä. Keskustan alueella pyöri räkättirastas- ja tilhiparvia. Viisi joukkuetta havaitsi vaelluksen aloittaneita taviokuurnia. Kuurnamäärät eivät olleet vielä kovin suuria. Pikkurastaat olivat vähissä. Keijukaiset saivat määritetyä sekä laulu- että punakylkirastaan samasta rastaparvesta. Merikotka on vakinaistanut yleisimmän päiväpetolinnun tittelin ja rallin havainnot ilmeisesti koskivat ainakin kolmea eri yksilöä. Vasankariin kannatti tällä kertaa panostaa, sillä pikkurastaiden lisäksi sieltä rallijoukkueet napsivat muitakin ässiä: uikkulaji, tukkakoskelo. Vasannevalta nähtiin metso (2 koirasta) ja pikkukäpylintu. Sepelkyyhky oli majoittunut Tyngän myllylle ja vain Keijukaiset havaitsivat linnun. Vanha tuttu ”kaattis-huuhkaja” huhuili aamunvaljetessa vain Untuvikoille kaatopaikan kupeessa. Letonnokalta Untuvikot näkivät rallin ainoan riekon. Neljän Gauniin Gimman Kopla harmitteli vielä purussakin liian aikaisin nähtyä (7 minuuttia) riekkoa Vasannevalla. Rasjan Kalsat Karjut havaitsivat ainoana jenginä Rahjan joka vuotiset kyhmyjoutsenet. Tällä kertaa Puojinniemen ollessa jäässä kyhmäriperhe oli makaillut jäällä Koninkarvon sataman läheisyydessä. Ppikkulintujen hakeminen kannatti tulosten perusteella keskittää Plassiin ja Holmaan, joissa havaittiin tikli, järripeippo ja pähkinänakkeli. Nakkeleita on vaelluksen päätteeksi jäänyt myös Kalajoelle. Holman nakkelin lisäksi joukkueet havaitsivat ainakin kaksi muuta yksilöä (Golf-kentän männikkö ja Letto). Mustapääkerttuja havaittiin kolmen joukkueen voimin, joista Untuvikot havaitsivat kolme eri koirasta, joten mustapääkertun määrä oli kenties lähempänä viittä.

Ralliin osallistui kaikkiaan kuusi joukkuetta (19 henkilöä). Mukana oli kaksi ensikertalaista joukkuetta, jotka taistelivat hienosti, mutta eivät onnistuneet kuitenkaan kampeamaan itseään kärkisijoille. Pohjois-Pohjanmaalla viime vuosina voitosta voittoon kulkenut Keijukaiset havaitsivat 51 lajia ja pokkasivat kiertopalkinnon itselleen. Joukkueessa kisasi Tuomo Jaakkonen, jolla on tänä vuonna hurja viiden rallin voittoputki Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan ralleissa. Viime vuosina meriretkeilyn vähemmälle jättänyt Kallan karttajat oli nuorentunut omasta mielestään ”Untuvikoiksi”, mutta uudesta nuorentuneesta ”lookista” ja nimestä huolimatta voitto antaa vieläkin odottaa. Tällä kertaa sijoitukseksi tuli toinen lajimäärällä 48.

Kolmanneksi tänä vuonna kipusi Rasjan Kalsat Karjut, joka muodostui KPLY:n tähtisikermästä, joka sai vielä terästystä Oulusta. Todellisiin ralleihin kuuluu myös tekniset ongelmat. Tällä kertaa Karjut saivat osakseen kytkinrikon, jonka seurauksena he joutuivat ottamaan vara-auton käyttöön. Ongelmista huolimatta joukkue taisteli hienosti itsensä mitaleille. Neljänneksi sijoittui Neljän Gauniin Gimman Gopla, joka nimestä huolimatta pursusi miehistä testosteronia. Joukkueelle kertyi lajeja 44. Vaikka teknisiä ongelmia ei ollutkaan, niin joukkeella oli silti vaikeaa. Viideksi tuli rallin toinen ensikertalaisjoukkue, Pohjantähti Keski-Pohjanmaalta. Lisämaustetta Pohjantähteen toi savolainen vahvistus. Pohjantähti ei kuitenkaan päässyt ensimmäisessä rallissaan vielä haastamaan Marrasrallin veteraaneja, mutta joukkue oli tyytyväinen omaan tulokseensa. Toinen ensikertalaisjoukkue Kyyhkylän tiirat Haapajärveltä joutuivat taipumaan Pohjantähdelle lajilla. Ensimmäistä ralliaan rallanneelle joukkueelle on nostettava hattua hienosta kisasta ja pääsipä joukkue vielä herkuttelemaan kahdella ässälläkin (uikkulaji ja tikli). Näille kahdelle ensikertalaisjoukkueelle voidaan povata lähitulevaisuudessa varmasti kärkisijoituksia, kunhan kokemusta rallista tulee lisää.

Rallin yhteislajimäärä oli 66, joka sivusi rallin lajimäärällisesti heikointa vuotta (2003). Ainoastaan yksi uusi rallilaji havaittiin ja se oli Keijukaisten havaitsema sepelkyyhky. Nyt rallissa on havaittu kaikkiaan 109 lajia kautta aikojen.

 

TULOKSET

1. Keijukaiset (Tuohimaa, Jaakkonen ja Väyrynen), 51 lajia, 3 ässää (sepelkyyhky, laulurasta ja punakylkirastas)
2. Untuvikot (Maarala, Hongell, Lämsä ja Pudas), 48 lajia, 4 ässää (huuhkaja, riekko, pikkukäpylintu, tukkakoskelo)
3. Rasjan Kalsat Karjut (Kallioskoski, Karvonen J. ja Rasmus), 46 lajia, 2 ässää (ampuhaukka ja kyhmyjoutsen)
4. Neljän Gauniin Gimman Gopla (Karvonen M., Lampila, Tuominen ja Uusimäki, 44 lajia, 2 ässää (pyrstötiainen ja metso)
5. Pohjantähti (Erkkilä, Kärkinen ja Rytkönen), 38 lajia, ei ässiä
6. Kyyhkylän tiirat (Österberg J. ja Österberg P-P), 37 lajia, 2 ässä (uikkulaji ja tikli)
Kalajoen syysralli

Kalajoen 8. Marrasralli 3.11.2007 – Tulokset

admin

Kalajoella rallattiin kahdeksannen kerran. Ennustettua räntäsaderintamaa ei koskaan Kalajoelle tullut ja ralli päästiin rallaamaan varsin kauniissa syksyisessä säässä. Heikko kaakkoistuuli puhalteli lähes koko päivän, mutta ei vaikeuttanut missään vaiheessa havainnointia.

Jonkinlaista joutsenmuuttoa oli havaittavissa, mutta muuten meno merellä oli vähäistä. Vesilinnutkin tuntuivat vaihtelevan paikkoja, mutta aikaisempien vuosien tapaan lähes kaikki perusvesiäiset löytyivät. Siiponjoen Sissien staijaus tuotti mereltä kuikkalintulajin ja joukkue 4 x 32 kaivoivat tavin esille Plassista. Molemmat havainnot olivat ässiä. Peruslajit löytyivät jälleen kerran hyvin. Ainoastaan kuusitiainen tuotti suurimmat vaikeudet. Kaupunkilajeista turkinpulu, pulu ja fasaani löytyivät myös lähes kaikilta. Uudeksi retkikohteeksi näytti muodostuneen Kalajoen pohjoisosassa sijaitseva Tupalippi, josta kertyi useita hyviä havaintoja. Siiponjoen Sissit havaitsivat rallin ainoat pyrstötiaiset ja isolepinkäisen siellä. Kujeilevat Ornit kuulivat rallin ainoan vihervarpusen Tupalipin tiellä. Tupalipin ruovikossa piileskeli myös rallille uusi laji, viiksitimali (a5), jotka havaittiin kolmen joukkueen toimesta. Lisäksi joukkue Kolme lajia näkivät mahdollisesti samaisen timaliparven Ämmässä. Tyhjää nyhjästä joukkue komppasi punarinnan myös Tupalipin alueelta.

Rallille toinen uusi laji havaittiin mm. Keihäslahdelta. Kyseessä oli jo useamman päivän alueella pyörinyt nuori isolokki, jonka havaitsi kolme joukkuetta. Rytimäki Stringers luotti aikaisempien vuosien tapaan eteläosan koluamiseen. Se tuotti yhden ässän: nuori selkälokki viihtyi hetken aikaa Rahjan tuulimyllyjen edustalla. Ripitetyt havaitsivat ässäksi jääneen muuttavan lapinsirkun Rahjassa. Calcarius oli kolmas uusi laji rallille tänä vuonna. Joukkue Kolme lajia havaitsi kaksi pajusirkkua rallin aikana. Ripitettyjen aamun etapit tuottivat ”yksisuuntaisilla” Vasannevan metsäautoteillä rallin ainoan metson. Marjalintuja havaittiin varsin vähän: taviokuurnia vain muuttavina sekä pieniä määriä paikallisia tilhiä ja rastaita.

Kalajoen 8. Marrasralli muistetaan kuitenkin tikoista. Käpytikka ja palokärki löytyivät lähes jokaisen joukkueen lajilistasta. Kaksi joukkuetta havaitsi pikkutikan. Toinen pikkutikoista viihtyi Tupalipin alueella. Entinen Karvas Kosto, nykyinen Team Tuska vanhaan tuttuun tapaansa meni ja havaitsi rallin ainoan harmaapäätikan, joka lenteli Vihasniemessä. Kyseinen joukkue havaitsi vuonna 2003 rallihistorian ensimmäisen harmaapäätikan kiipeilemästä teollisuushallin peltiseinällä. Rytimäki Stringer kepitti rallin ainoan pohjatikan Vasankarissa suoraan liikkuvasta autosta. Joukkue 4 x 32 havaitsi rallihistorian 113. lajin Leton lintutornin parkkipaikalla. Laji oli valkoselkätikka! Kyseinen koiraslintu on viihtynyt jo pitemmän aikaa Leton alueella.

Ralliin otti osaa yhteensä yhdeksän joukkuetta (27 henkilö). Kaksi joukkuetta oli ylitse muiden. Raahelainen Siiponjoen Sissit ja keskipohjalainen Kolme lajia havaitsivat molemmat 58 lajia. Voiton ratkaisi viimeisen lajin kellonaika. Kolme lajia kuittasi voiton 9 minuutin erolla. Voitto jäi siis tällä kertaa Keski-Pohjanmaalle.

Viisi joukkuetta taisteli pronssista. Lopulta kaikki viisi joukkuetta mahtuivat tuloksissa viiden lajin sisään. Pronssin vei viime vuoden hopeajoukkue, Tyhjää nyhjästä (ent. Untuvikot), lajimäärällä 50. Joukkue on viime vuosina ollut lähes poikkeuksetta kärkikolmikossa, mutta voitto antaa vielä odottaa. Tuskaisesti mitallisijojen ulkopuolelle jäivät Team Tuska Kokkolasta (4.) ja Ripitetyt (5.) 49 lajilla. Kuudelle sijalle nousi joukkue 4 x 32. Joukkueen jäsenien ilmeistä päätellen ralli oli pelkkää juhlaa. Samaa ei voinut sanoa Kokkolan ghetosta tulevalta Rytimäki Stringersistä, jonka heikot hetket ajoittuvat jo aamuhetkiin. Oliko kyseessä sitten viime tinkaan jätetty hiilihydraattitankkaus vai mikä, mutta ralli ei kulkenut ja sijoitus seitsemäs. Stringersin ja 4 x 32:n lajimäärä sama, 47. Ei ole helppoa, jos on vaikeaa. Tämän totesi vieraalla maalla rallannut, oululaisjoukkue Koti-ikävä, jonka lajimääräksi jäi 46 ja sijoitus kahdeksas. Ehkä parikymmentä kilometriä pohjoisempana meno olisi ollut parempaa… Kalakukkojen kaupungista, Kuopiosta saapuivat Kujeilevat ornit, jotka saivat vahvistuksia vielä Haapajärveltä. Paikat alkavat tulla hiljalleen tutuiksi ja lajimäärä on kasvussa. Tänä vuonna 41 lajia ja sijoitus yhdeksäs. Paljonko ensi vuonna?

Rallin yhteislajimäärä oli 76, joka on keskiarvoa parempi lajimäärä. Uusia lajeja rallille havaittiin peräti neljä kappaletta: viiksitimali, isolokki, valkoselkätikka ja lapinsirkku. Rallissa on nyt havaittu kaikkiaan 113 lajia kautta aikojen.

 

TULOKSET

1. Kolme lajia (Halmeenpää, Pelttari ja Pesola), 58 lajia, 2 ässää (pikkukäpylintu ja pajusirkku), viimeinen laji klo 14.50
2. Siiponjoen sissit (Koistinen, Tuohimaa ja Varpenius), 58 lajia, 3 ässää (pyrstötiainen, isolepinkäinen ja kuikkalintulaji), viimeinen laji klo 14.59
3. Tyhjää nyhjästä (Maarala, Lämsä ja Pudas), 50 lajia, 1 ässä (punarinta)
4. Team Tuska (Hannila, Hassel ja Koivumäki), 49 lajia, 1 ässä (harmaapäätikka)
5. Ripitetyt (Kalliokoski ja Rasmus), 49 lajia, 2 ässää (lapinsirkku ja metso)
6. 4 x 32 (Hirvinen, Huhtala, Tuominen ja Westman), 47 lajia, 2 ässää (valkoselkätikka ja tavi)
7. Rytimäki Stringers (Karvonen, Kumpulainen ja Uusimäki), 47 lajia, 2 ässää (selkälokki ja pohjantikka)
8. Koti-ikävä (Jaakkonen, Taavetti ja Velmala), 46 lajia, ei ässiä
9. Kujeilevat ornit (Pitkänen, Rytkönen, Åberg), 41 lajia, 1 ässä (vihervarpunen)
Kalajoen syysralli

Kalajoen syysralli

admin

Kalajoen syysralli tunnettiin vuosina 2000-2007 nimellä Kalajoen Marrasralli. Ajatus rallista kävi pienen ryhmän mielissä vuonna 1999, jolloin marraskuinen retki kohdistui Kalajoen rannoille. Marraskuussa järjestettävistä ralleista ei ollut tietoa ja saattaakin olla tämä Kalajoen marrasralli oli ainut marraskuussa rallattava kisa koko Suomen maankamaralla.

Miksikö marraskuu? Tähän kysymykseen oli monia vastauksia. Ensinnäkin yhdistyksellämme on kaksi muuta rallia, joista toinen sijoittuu toukokuun lopulle ja toinen tammikuulle. Marrasrallia siis voidaan pitää jonkinlaisena aikaisemmin puuttuneena syysrallina. Lisäksi marraskuu oli tunnetusti hyvin vähän retkeilty kuukausi, koska suurin osa muuttolinnuista on jo kaikonnut maisemista. Tämä tuo jonkinlaista positiivista tietämättömyyttä koko ralliin: ”Mitä siellä voi yksinkertaisesti nähdä?” Olosuhteet ovat myös marraskuussa hyvin vaihtelevia, joka myös tuo oman säväyksen ralliin ja yleisesti ottaen marraskuun alussa meri on vielä täysin sulana. Myös loppusyksyn kovat myrskyt voivat heittää jos jonkinlaista kivaa Pohjanlahdelle. Osa rallaajista tietenkin odottaa näkevänsä jotain ”kovaa” rallissa ja näin on myös käynyt. Yksi syy oli rallin ajankohdalle pohjoisen ja eteläisten naapuriyhdistyksiemme rallit, jotka sijoittuvat syys- lokakuulle ja osa yhdistyksemme aktiiveista käyvät myös nämä turneet läpi. Seuraava kysymys lie: ” Miksi juuri Kalajoki? ” Tähänhän on helppo vastata, että miksi valita huonompi paikka, kun voi valita parhaimman!

Kalajoen Marrasrallista tuli jo ensimmäisestä vuodesta lähtien hyvin suosittu ja se keräsi osallistujia Keski-Pohjanmaan lisäksi pääasiassa Oulun seudulta, mutta on mukaan mahtunut joukkueita Porista, Suomenselältä ja Pohjois-Savosta. Rallin ennätys on vuodelta 2002, jolloin voittajajoukkue havaitsi rallissa peräti 62 lajia. Samalta vuodelta on myös korkein kokonaislajimäärä – 80 lajia. Yhteensä Marrasrallissa havaittiin lähes 120 lintulajia.

Vuodesta 2008 Kalajoen syysralli yhdistettiin Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen Hailuodon ja Raahenseudun rallien kanssa. Kyseiset ralli kiertävät ajankohdallisesti kolmen vuoden ajan. Vuoden 2008 Kalajoen syysralli rallattiin näin ollen syyskuussa ja vuoden 2009 kisa käydään lokakuussa. Kolmen erillisen syysrallin lisäksi on kokonaiskisa – Botnia Cup, joka käytiin ensimmäisen kerran syksyllä 2008.

Kalajoen syysralli

Eret

admin

Lähdimme KPLY:n kesäralliin perinteisellä kokoonpanolla ak + Petri Pelttari vahvistettuja Jürgen Lehmanilla. Vaikka rallikunta olikin
tiedossa hyvissä ajoin pitäydyimme tiira-pohjustuksessa. Tosin starttipaikalle tullessamme kävimme tsekkaamassa matkan varrella olleen
järven nimeltä Vinnurva. Arviolta rallissa vaikeita lajeja löytyi roppakaupalla; mehiläishaukka, järripeippo, sirittäjä, käpytikka,
kapustarinta ja pikkukuovi (osoittautui jälkeenpäin pullalajiksi…). Lisäksi pyörähdimme ammattikoulun pihalla, josta oli ilmoitettu
turkinkyyhky. Turkkari tosin istui tolpassa puolikilometriä ennen ammattikoulun risteystä.

Joukkueemme ositus oli seuraavanlainen: Kuskina toimi perinteisesti Petri. Allekirjoittanut hoiti etupenkiltä käsin lajien kirjaamisen
raksilistalle ja atlas-lomakkeille. Lisäksi suunnistus tehtävät olivat osittain allekirjoittaneen kontolla, vaikkakin pääsunnistuksesta vastasi
Petrin navigaattori 😉 Jürgen taasen hoiti lajien vauhdista plokkaamisen takapenkiltä käsin… Rallin tavoitteeksi asetimme 105 lajia, jolla on
oltu kärkikahinoissa viimevuosina. Toni ja Jürgenin innoittamina kirjasin ylös lajimäärän kehityksen tunnettain, josta jäljempänä lisää.

Päätimme hyvästä pohjustuksesta huolimatta aloittaa rallin Erkkisjärveltä ja käydä Vinnurvassa, mikäli ko lajeja tarvitaan. Aloitus sujuikin varsin
mainiosti. Lajilistaa ruksattiin parinkymmenen minuutin aikana mm. lapasorsa, jouhisorsa, tukkasotka, silkkiuikku, tuulihaukka,
niittykirvinen jne. Erkkisjärven jälkeen pyörähdimme pikaisesti läheisellä lehtoperkkiön soramontulla ”hakemassa” pikkutyllin. Soramontun jälkeen oli
suunnitelmissa suunnata Haapajärven Hirsinevalla. Matkan pikapysähdyksiltä hoitui mm pikkukuovi, mustarastas ja varsin hankaliksi osoittautuneet
hömötiainen ja kulorastas. Ensimmäinen tuntikin ehti kulua ennen suon saavuttamista ja lajimäärä näytti tässävaiheessa lukua 43!

Hirsinevalta hoitui perus kahlaajien lisäksi teeri 2k ja ampuhaukkanaaras. Suokeikka kesti sen verta pitkään, että toinenkin tunti oli jo
vierähtänyt lajimäärän ollessa 58. Tässävaiheessä tuli puhetta että aiempina vuosina lajimäärä on ollu 80 pinnassa puolenyön tietämille, joten
otimme tämän tavoitteeksi.

Seuraavaksi päätimme suunnistaa Haapajärven koillispuolen järville eli ohjelmassa oli Kuusaanjärvi, Nuijunjärvi, Settijärvi ja lähinnä suoksi
osoittautunut Aholanjärvi. Kuusaanjärveltä listaan lisättiin ”arvolajeista” kapustarinta, kivitasku ja ässäksi asti kiirinyt
tukkakoskelo pari! Kuusaanjärverven ja klo 21.00 jälkeen kasassa oli 66 lajia. Nuijunjärvellä alkoi tuntua että tämähän menee putkeen! Lajilistan
jatkoksi tulvi lajeja; nuolihaukka, pikkuvarpunen, käenpiika, härkälintu ja peltosirkku vain parhaita mainitakseni. Lajilista näytti jo lukua 75
klo 22.00!

Settijärveltä saatiin naulattua lapintiira ja ensimmäiset riemunkiljahdukset aikaan saanut vesipääsky! Ko lintu löytyi lennosta ja laskeutui järvelle
uimaan. Lintu näkyi vielä uidessä, mutta olisi tuskin löytynyt ko paikan ohi putkella selatessa, sillä aallokkoa oli vielä illalla vallinneen
tuulen ansiosta. Hyvää munkkia siis! Settijärveltä siirryttiin Aholanjärvelle, josta hoitui ylimuuttanut mustaviklo(ässä!), sekä
pajusirkku. Seuraavaksi päätettiin siirtyä vielä Hituran kaivoksille ennen yölaulaja kierrosten aloittamista. Matkalla sinne tuntu taas vaihtui klo
23.00 ja lajimäärä näytti 79.

Hiturasta löytyi hieman purussa porua aiheuttaneet 2 lapinsirriä, sillä muut olivat nähneet 19 tienoilla 2 pikkusirriä. Näkemämme linnut olivat
kuitenkin selviä lapinsirrejä täysin harmaine selkineen jne 😉 Noh kahlaajien vaihtuvuus hiturassa osoittautui suureksi, sillä me näimme
paikalla lisäksi 2 mustavikloa joita muilla ei ollut. Lisäksi muilla joukkuiella oli havaintoja tyllistä, sekä meriharakasta, jotka taasen
meiltä jäi näkemättä vaikkakin altaat ovat pienet ja todella helposti hallittavissa. Hiturasta hoitui lisäksi lajiksi soidinta metsän päällä
lentänyt lehtokurppa. Hituran jälkeen suuntasimme pelloille yölaulajia/huutajia kuuntelemaan. Pirisjärven kaakkoispuoleiselta
peltoaukealta kuului ruisrääkkä ja peltopyy. Lähes keskustaan kupeessa Pirttimäentiellä Kotilan pihasta listan jatkoksi itsensä lauleskeli
ensimmäinen viitakerttunen. Päivä vaihtui lajimäärän näyttäessä 86, ensimmäinen tavoite oli ylitetty rankasti, joten tavoite 100 lajia klo 6
asetettiin!

Seuraavaksi siiryimme Vähäjärvelle hoitamaan satakieltä. Lintu lauleskelikin ahkerasta. Paikalla kuului myös viitakerttunen. Täällä
törmäsimme myös Pudaksen Sepon porukkaan, jotka rämpivät pois lepikosta ja kertoivat satakielten määräksi 3 ja viitakerttusten 2. Itse totesimme
myöhemmin aamulla 2 ja 2… Matka jatkui kohden Nivalan luoteis puolen peltoja viiriäisen ja pensassirkkalinnun toivossa. Vain yksi ruisrääkkä
kuultiin. Peltojen kautta siirryttiin Ypyän suuntaan, saaliina pari dumaria tunnin molemmin puolin. Klo 01.00 lajimäärä siis 87.

Ypyän takemetsisä lajiksi 88 itsensä lauloi perinteisesti aikaisin yöllä aloittava hippiäinen. Ypyältä ajettiin Haikarankylän ja Nivalan keskustan
kautta kohti Haapajärveä. Haikarankylällä vielä puuttuvaa sinitiaista huudeltiin etupenkiltä 80km vauhdista, mutta ko svi hi hii osoittautuikin
vain dumariksi:( Klo 02.00-03.00 lajimäärää kasvatti pensaskerttu jossain Haa-Niv välin pelloilla. Kontiopuhdosta saatin vihdoin lajiksi
sinitiainen, joita päivälllä tosin havaittiin sitten lisää. Kontiopuhdon sillalta yllätti myös huutava fasaani, joka osoittautuikin sitten
myöhemmin tolkuttoman yleiseksi Haapajärvllä. Isosaaren suojelualue katsottiin parhaaksi HOT SPOTIKSI metsälintujen suhteen. Melko hyvin lajit saatiinkin kasaan; rautiainen, peukaloinen 2, kuusitiainen 2 ja töyhtötianen. Lajilistä näytti kellon lyödessä 04.00 lukua 94!

Paljon metsälajeja kuitenkin vielä puuttui, joten päätimme ajella kuunnellen metsautotietä välillä Tiitonranta-Tukkolanranta. Tämä osoittautuikin erinomaiseksi vaihtoehdoksi, sillä väliltä kuultiin tiltaltti 2, pyy,
puukiipijä (Ä) ja palokärki. Lisäksi jo tarpeettomista lajeissa havaittiin töyhtötiainen ja peukaloinen. Seuraavaksi suunnattiin Haapajärven
keskustaan, jossa 100 lajia katkesi klo 4.58 kolmen pulun voimin. Tuuletukset oli paikallaan! Myöhemmin tosin selvisi että sata katkesi
todellisuudessa laskuvirheen takia vasta joitakin minuutteja 5 jälkeen hautuumaalla havaitulla urpiaisella!

Haapajärven kierroksen jälkeen päätimme lähteä ajamaan takaisin kohti Nivalaa, sillä olihan meillä sietä pohjustettuna puutelistan turkinkyyhky,
käpytikka, sirittäjä, järripeippo ja mehiläishaukka! Ammattikoulun pihaan kuuluikin kyyhky, mutta ääni ei täsmännyt turkkariin, joten jouduimme
tarkistaa lähimännyistä sepelkyyhkyn… Päätimme siirtyä paikkaan, jossa näimme aiemmin edellisenä päivänä turkkarin. Hiljaista oli, mutta
taidokkaat matkimiset saivat kohdelajin huhuilemaan läheisestä kuusesta! Päätimme yrittää Vähäjärven hyvännäköisestä pusikosta mustapääkerttua,
mutta joiduimme vain toteamaan viitakerttuset 2 ja satakielet 2. Lajimäärä tunnin vaihtuessa klo 06.00 101! Edellä aikataulua siis oltiin…

Tämän jälkeen pikapikaa Vinnurvaan pohjustetuille lajeille! Tunnin kuuntelu ja kiertely tuotti vain sirittäjän. 3/4 pohjustetuista petti, KELE!
Lajimäärä kellon kilkattaessa 07.00 102.

Seuraavaksi päätimme yrittää vielä Hituraa sekä petojen, että kahlaajien toivossa. Altailla olikin porukka vaihtunu ja kaksi suokukkoa kuitattiin
lajiksi. Lisäksi 2 uutta mustavikloa laskeutui altaille muutolta. Muita kahlaajia ei näkynyt. Myös pedot päättivät olla vielä kaartelematta.

Sitten suunta otettiin takaisin Haapajärvelle meriharakan toivossa.Allekirjoittanut muisti ajaneensa 2 kertaa haapajärven läpi nähden
molemmilla kerroilla meriharakan. Lisäksi oli olemassa tarkka tiiranuotti huhtikuulta, joka sitten osoittautuikin pitäväksi! Meriharakka lajiksi klo
8.23 Haapajärven Saaresta. Seuraavaksi navigaattoriin näpytettiin Hautaperän tekojärvi, tavoitelajeina tietenkin puuttuvat isokoskelo,
kuikka ja sääksi. Heti saavuttuamme ohittikin isokossu naaras meidät klo 8.35.Samantein perään paineli kalasääski ylitsemme ison kalan kanssa klo 8.36!
Lisäksi paikalla jynkytti käenpiika ja nuolihaukka nähtiin. Lajimäärä kellon kilkattessa ysiä hurjat 106 ja aikaa vaikka millä mitalla…

Päätimme suunnata petostaijiin Haapajärven E osiin sopivalle kukkulalle. Matkalla pysähdyttiin Kuonaanjärvelle josta löytyi naaras ruskosuohaukka
klo 9.16. Lisäksi paikkailtiin pohjustettu, mutta nuijattu järripeippo laulamasta parkkiksen vierestä klo 9.18. Järvellä näyttäytyi lisäksi
nuolihaukka ja kalasääski. Hyväksi katsomamme kukkula ei aikonutkaan nousta puiden latvojen yli, kuten ei myöskään seuraava kartassa
kivalta näyttänyt! Pitkin haapajärven huonokuntoisia metsäteitä harhaillessa käpytikka sentään hoitui lajiksi jopa useiden yksilöiden voimin!
Kello kilkatti kymmenen, lajimäärä 109, eikä staijipaikkaa löytynyt!

Metsäteihin suivaantuneena päätimme ajella Settijärven padolle petostaijiin, jossa sektoria ainakin piisaisi… Heti järvelle
saavuttuamme outo ääni kuului yltä. Vaikkakin olin jo aika väsynyt, valpastuin sen verran että katsoin ylöspäin nähden kahlaajan. Petri oli jo
valmiiksi putken kanssa padolla, joten nuotitin linnun hänelle. Poispäin lentävä kahlaaja oli ilmeisesti riittävän mielenkiintoisen näköinen, että
Petri jaksoi seurata lintua riittävän pitkään, jotta se alkoi rundata järvellä paljastaen mustat kainalonsa!!! TUNDRAKURMITSA!
Naula arkkuun, totesin… Lintu kierteli järvellä muutaman minuutin, jonka jälkeen laskeutui järven NW puolelle.

Allekirjoittaneen selkä oli tässä vaiheessa jo sen verran kuollut ettei staiji kiikareilla ilman seipiötä tullut kuuloonkaan. Joten sovimme
työnjaosta pojat staijaa taivasta ja minä selaan putkella järveä. Melkein heti putkeen osui 12 parvi mustalintuja! Kuitattiin laji ja jatkettiin
selausta. Klo löi 11 ja lajimäärä 111. Huh onpas paljon ykkösiä;) Viimeiseksi lajiksi numero 112 löytyi kuikka järveltä klo 11.03! Ei tuntia
ilman lajia!

Jatkoimme vielä staijia, mutta uusia lajeja ei löytynyt. Paremmista lajeista voisi mainita muuttanut mustaviklo ja 2 laulavaa peltosirkkua.
Hieman ennen ajan loppua päätimme lähteä siirtymään kohden purkupaikkaa. Yksi pysähdys tehtiin sopivalla peltoaukealla, mutta varpuhaukan vääntö
tinnusta ei onnistunut;) Rallin toinen sirittäjä kuultiin.

Kuten rallistoorista on luettavissa, meni ko ralli joukkueellamme todella putkeen. Tästä palkintona ykkös sija 6 lajin erolla seuraavaan!

Kesäralli

Kesäralli 2007 Nivala ja Haapajärvi – Tulokset

admin

KPLY:n perinteikäs kesäralli rallattiin 9.-10.6 Nivalan ja Haapajärven kunnissa. Ralliin osallistui ennätykselliset 7 joukkuetta. Sää suosi rallaajia, joten kesärallin ennätyksiä laitettiin uuteen uskoon. Voittajajoukkueen Eret keräämä 112 lajia oli uusi ralliennätys edellisen oltua 107. Rallin kokonaislajimäärä oli hurjat 136, mikä on myös uusi ennätys.

TULOKSET

1. Eret (P.Pelttari, A.Pesola ja J.Lehmann) 112 lajia 6 ässää (tukkakoskelo, ampuhaukka, tundrakurmitsa, vesipääsky, lapinsirri ja mustaviklo)

2. Ruka sinkut junior (T.Uusimäki, J.Rasmus ja M.Kumpulainen) 106 lajia 3 ässää (varpushaukka, pikkusieppo ja isolepinkäinen)

3. Kyyhkylän tiirat (J, L ja P.Österberg, Ari Kalliokulju ja Juhani Pitkänen) 100 lajia 3 ässää (heinätavi, idänuunilintu ja pähkinähakki)

3. Lopun laiskat (P ja I.Ruuska, I.Kojola) 100 lajia 2 ässää (pikkutikka ja kanahaukka)

5. Äärestä laitaan (A.Tuominen, S.Salonkoski, K.Koivumäki) 99 lajia 2 ässää (rytikerttunen ja kaakkuri)

6. Tietyömaaporukka (J.Piirainen, K ja P.Kinnunen ja P.Nikupaavo) 94 lajia 1 ässä (mustakurkku-uikku)

6. Hukkaputki (S.Pudas ja M.Maarala) 94 lajia ei ässiä

Kesäralli

Tammikisa

admin

Vuosi pyörähtää käyntiin perinteisellä Tammikisalla, joka alkaa uuden vuoden vaihteessa ja kestää aina tammikuun loppuun asti. Kyseessä on henkilökohtainen ralli.

Viimeisten vuosien lämpimät ja lähes jäättömät eurotalvet ovat selvästi nostaneet rallin lajimäärää. Myös pihlajamarjojen määrä ja myyräkannat vaikuttaa Tammikisaan osallistujien lajimäärään. Hyvinä marjatalvina marjalintuja havaitaan runsaasti, kun huonoina vuosina joitakin lajeja ei havaita lainkaan. Tammikuussa alkavat myös pöllöt soidinhuutelunsa. Kuinka runsaasti pöllöjä esiintyy, riippuu suuresti myös myyräkannoista. Hyvinä myyrätalvina Keski-Pohjanmaalle voi jäädä talvehtimaan myös päiväpetolintuja.

Tammikisa puretaan ja kisan voittaja palkitaan helmikuun kuukausikokouksessa Kokkolan Hansan nuorisotalolla.

 

Tammikisa